Esitys: Itsemurhien ehkäisyohjelma hallitusohjelmaan. Itsemurhat mahdollista puolittaa.
Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) haluaa puolittaa Suomen itsemurhakuolemat. Se esittää tulevan hallituksen toteutettavaksi kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, joka parantaisi tarpeen mukaisen hoidon saatavuutta kautta maan sekä helpottaisi hoitoon hakeutumista.
- Mielenterveyden häiriöistä on oltava helpompi puhua ja ihmisen on saatava niihin tarpeen mukaista hoitoa. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, vaatii MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
- Ihmiset on saatava tunnistamaan omaan ja läheistensä mielenterveyteen liittyvät avuntarpeet ja hakeutumaan hoitoon ajoissa ilman häpeää. Tiedotuksella ja valistuksella on tässä merkittävä rooli. Samalla on varmistettava, että hoitoon hakeutuva kohtaa tehokkaat ja inhimilliset hoitokäytännöt ja että hoidon saaminen on yhdenvertaista eri puolilla maata. Haluamme ohjelmalla kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen puuttumiseen ja hoitamiseen.
Suomi oli maailmanlaajuisesti kansallisen itsemurhaohjelman pioneeri aloittaessaan itsemurhien ehkäisyohjelman 1992. Ohjelma osoitti, että itsemurhakuolemat on mahdollista puolittaa. MTKL haluaa tuloksekkaan, unohduksiin jääneen ohjelman hallituksen ohjelmalistalle. Seuraavan kansallisen itsemurhaohjelman tulee sisältää yhteistyötä terveysjärjestöjen, ei-terveysalojen sekä ministeriöiden että kolmannen sektorin (NGO) tasolla
- Itsemurhien ehkäisyohjelma myös linkittäisi järjestöjen matalan kynnyksen toiminnan vahvemmin julkisen sektorin tarjoamaan hoitoon. Edellinen itsemurhien ehkäisyohjelma loi käsitteen ”matalan kynnyksen palvelut”. Kun palvelut tulivat lähelle ihmistä, mielenterveyden häiriöihin pystyttiin puuttumaan ajoissa, kuva Olavi Sydänmaanlakka.
- Järjestöjen rooli on iso myös arjen kannattelijana. Esimerkiksi masennuksesta kärsivä tarvitsee hoidon rinnalla arjessa kannattelevaa tukea, jonka tuottamiseen Suomessa on tuhansia järjestöjä toimintoineen, tiloineen, kriisipuhelimineen ja tuki-ihmisineen.
Suomen itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein; korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen lisäksi itsemurhien vuosikustannukset ovat noin miljardi euroa.
Suomessa vuonna 2013 itsemurhan teki 887 ihmistä. Itsemurhaa yrittää vuosittain lähes 20 000.
Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia itsemurhien vähentämisessä. Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin (2014) mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus.
MTKL myös painottaa, että tulevan hallituksen on säilytettävä rahapelimonopoli ja sen avustuksenjakoperusteet. Järjestöjen suhteellinen osuus jaettavasta potista ei saa vähentyä. Liitto toivoo hallituksen varmistavan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä tukevan järjestelmän säilymisen.
- Rahapeleistä saaduilla varoilla on mahdollistettu julkisen sektorin rinnalle tuhansia ihmishenkiä ja työuria pelastava toiminta. Suomen ainutlaatuinen järjestelmä mahdollistaa vertaistoiminnan ja avun nivoutumisen arkeen – niin ennaltaehkäisyn kuin toipumisenkin edistämiseksi.
Mielenterveyden häiriöt maksavat vuositasolla yhteiskunnalle noin viisi miljardia euroa.
Lisätietoja: Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh: 050 363 9920. olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh: 050 363 9920. olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Helena Hulkko, viestintä- ja markkinointijohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh: 050 582 22 11. helena.hulkko(at)mtkl.fi
Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Avainsanat: