Järjestöillä tärkeä rooli työurien pidentämisessä – mielenterveyskuntoutujat voimavarana yhteiskunnalle
Mielenterveyskuntoutujien työelämäosallisuuden tukeminen kuroo umpeen kestävyysvajetta ja pidentää työuria. Järjestöt tukevat julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla kuntoutujien yhteiskuntaosallisuuden toteutumista. Yhdistystoimintaan osallistuminen on Mielenterveysmessuilla julkistetun tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä osallisuuden vahvistamisessa.
- Yhdistysten toiminta palauttaa yhteiskunnallista osallisuutta, jota mielenterveysongelma on katkonut, kertoo Lapin yliopiston lehtori, YTT Liisa Hokkanen tuoreesta tutkimuksestaan Mielenterveysaktiivien toiminta. - Aktiivien oma kuntoutuminen ja yhteisön kuntoutuminen nivoutuvat yhdistyksissä yhteen toisiaan ruokkivaksi kierteeksi. Yhdessä ollaan valmiimpia kestämään heikkoja hetkiä ja astumaan ulos maailmaan.
Tutkimuksen mukaan mielenterveysyhdistysten toimintaan osallistumisen tärkeimpiä vaikutuksia olivat mielekkään toiminnan lisääntyminen sekä osallisuuden ja kuulluksi tulemisen tunne. Kuntoutuksen ja hoidon jälkeen yhdistystoiminta voi osaltaan tukea kuntoutumista arjessa vertaistuen keinoin, sillä kuntoutuminen on muutosprosessi, jossa muiden ihmisten tuki on ensiarvoisen tärkeää.
Messujärjestäjän Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) 170 jäsenyhdistyksen toiminnan piirissä on noin 30 000 ihmistä. Järjestötoiminta täydentää julkisen sektorin palveluja, joissa jatkuvasti lisääntyy avohuollollinen painotus laitos- ja erikoissairaanhoidon sijaan. Toisin kuin julkinen palvelujärjestelmä, järjestöt voivat tarjota aidosti matalan kynnyksen toimintaa sekä pitkiä tukiprosesseja, arjessa mukana elämistä ja vertaistukea. Matalan kynnyksen toiminnan periaatteisiin kuuluu lähetteettömyys, mahdollisuus anonyymiteettiin, aito asiakaslähtöisyys, maksuttomuus sekä vertaistuki.
Juuri naulattu SOTE-uudistus on myös mahdollisuus lujittaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
Matalan kynnyksen toimintaperiaatteet ovat olleet tuloksellisia ja vaikuttavia myös työelämään tukevissa toiminnoissa. Esimerkiksi MTKL:n työ- ja koulutusvalmennuksella on onnistuttu tukemaan työelämän ulkopuolella olevien kuntoutujien työelämään paluuta. Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmennuksiin on osallistunut 2007-2012 yhteensä 1228 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa, kuntoutuspäätöksen saanutta tai pitkäaikaistyötöntä. Valmennusten tuloksena 67 % kurssilaisista sijoittui joko työmarkkinoille tai opiskelemaan tai jatkoi ammatillista kuntoutumistaan.
MTKL on seitsemän vuoden ajan kehittänyt työelämäosallisuutta yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ja on mukana mm Työelämä 2020 -hankkeessa sekä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimassa Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa.
Vuosittain yli 7000 suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.* Tällä hetkellä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä on n. 113 000 kuntoutujaa, joista suurin osa haluaisi tavoitella työelämäosallisuutta omien voimavarojen mukaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistyminen toisi valtion kassaan 830 miljoonaa euroa vuodessa.
- Kyse on usein hyvin koulutetuista, ammattitaitoisista, motivoituneista ja omat rajansa tunnistavista ihmisistä, kertoo työ- ja koulutuspäällikkö Karoliina Ahonen MTKL:sta. - Työnantajien on tunnistettava tämä voimavara.
Kuka tahansa voi sairastua psyykkisesti. Mielenterveysongelmat koskettavat jossain elämän vaiheessa noin neljäsosaa suomalaisista.
- Järjestöjen rooli on tukea kuntoutujaa löytämään omat voimavaransa, oppia näkemään itsensä osaajana sekä oman elämänsä asiantuntijana. Ihminen oppii näkemään itsensä omien kykyjensä ja vahvuuksiensa kautta sen sijaan, että keskittyisi sairauksien aiheuttamiin rajoitteisiin.
- Kaikki kuntoutujat eivät halua eivätkä pysty töihin, Ahonen muistuttaa. - Heille tärkeää on merkityksellisen paikan löytäminen yhteiskunnasta. Tämän voi löytää järjestötoiminnan kautta. Se, että kuntoutuja osallistuu neljän seinän ulkopuolella olevaan toimintaan kiinnittää hänet yhteiskuntaan ja estää yhteiskunnalle kalliin syrjäytymisen ja yksilöllisen kärsimyksen.
Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa. Järjestö toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan punainen lanka on vapaaehtoisuus ja vertaistuki. Toiminnassa yhdistyvät hoitoa ja kuntoutusta vahvasti edesauttava kokemusasiantuntemus sekä ammattilaisuus. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 190 jäsenyhdistystä. Yhdistysten jäseninä on mielenterveyskuntoutujia, heidän läheisiään ja auttamishaluisia vapaaehtoisia.
Liisa Hokkasen tutkimus ladattavissa: Mielenterveysaktiivien toiminta, Kysely Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille, Lapin yliopisto 2014, http://www.doria.fi/handle/10024/100096
*KELA, Eläketilasto
Lisätietoja: Liisa Hokkanen, YTT, lehtori, Lapin yliopisto, p 040 484 42 42
Karoliina Ahonen, työ- ja koulutuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto ry. p 040 455 26 77
Twitter: #mielenterveys2014
Kuvat: http://mtkl.fi/yhteystiedot/mediapalvelu/
