Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua, Mielenterveyden keskusliitto rohkaisee YLE:n Pullopostia lapsuudesta –katsojia

YLE:n  17.2. alkava Pullopostia lapsuudesta –dokumenttisarja kertoo kuuden päähenkilön tarinan läheisen päihteidenkäytön värittämästä lapsuudesta omannäköiseen aikuisuuteen. Ohjelman tuotannossa YLE:n tiimin tukena ollut Mielenterveyden keskusliitto toivoo lapsuudessaan vanhemman päihteiden käytöstä kärsineiden rohkaistuvan avunhakuun vielä aikuisenakin.

- Suomessa on noin kaksi miljoonaa läheisen liiasta alkoholinkäytöstä kärsivää ihmistä – ilmiö on siis yleinen ja siksi sen ympärillä koettu häpeä saattaa monesta tuntua turhalta. Tunne on kuitenkin läheisille erittäin todellinen ja voi estää avun haun itselle, kertoo Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kuntoutussuunnittelija Laura Barck. - Avun hakeminen olisi erittäin tärkeää sekä oman mielenterveyden että läheisten, muun muassa mahdollisten omien lasten hyvinvoinnin kannalta.

Vanhemman päihteiden käytöstä kärsinyt lapsi tai nuori saattaa kohdata mielenterveysongelmia aikuisuudessa. Nämä ongelmat siirtyvät usein ylisukupolvisesti, jos tukea tai apua ei ole saatavilla.

Psyykkisesti sairaan vanhemman lapsen vaara sairastua itsekin mielenterveysongelmiin joko lapsuudessa tai aikuisuudessa on 2-3-kertainen, jos perhe ei saa tarvitsemaansa apua ja tukea.

THL:n tutkimusprofessori Tytti Solantaus kertoo lasten sairastumisriskin laskevan oikeilla toimenpiteillä jopa 40 %.  - Laaja tutkimusnäyttö preventiivisistä interventioista osoittaa, että ylisukupolvinen kierre on mahdollista katkaista *, kertoo Solantaus.

- Avun hakeminen itselle voi tuntua hankalalta. Ihmisellä on taipumus kuvitella toisten kärsimykset ja tuen saamisen tarve omaa suuremmaksi. Jokainen ansaitsee tuen ja avun miettimättä, onko joku muu enemmän sen tarpeessa. Avun hakeminen on vahvuutta, muistuttaa Barck.

Läheisen juomisesta kärsineitä ihmisiä auttavia ammattialaisia työskentelee esimerkiksi päihdealalla, mielenterveystyössä, tai perus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alkuun pääsee soittamalla kriisipuhelimeen tai hakeutumalla terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Joillekin vertaistuki voi olla ammattiapuakin hyödyllisempää. Päihteiden riskikäyttäjien läheisille on olemassa tukiryhmiä niin kasvokkain kuin netissäkin.

Mielenterveyden keskusliitto on mukana toteuttamassa A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli -hanketta, jonka tavoitteena on vanhempien päihteiden käytöstä aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ylisukupolvisuuden ehkäisy. Hanke on ollut mukana muun muassa kommentoimassa ja tuottamassa sisältöä Pullopostia lapsuudesta -nettisivuille.

Osana hanketta MTKL on järjestänyt reilun kahden vuoden ajan ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä perheellistymisen alkuvaiheita eläville nuorille aikuisille.

- Olemme saaneet ryhmistä hyvää palautetta ja moni kokee saaneensa paljon eväitä elämäänsä ryhmän kautta. Oman voimaantumisen tunteen kannalta merkittävinä osallistujapalautteissa korostuvat erityisesti tieto lapsuuden kokemusten vaikutuksesta aikuisuudessa, ryhmässä ollut aika ja tila asioiden käsittelylle sekä vertaistuen merkitys, kertoo Barck.

Pullopostia lapsuudesta -dokumenttisarja alkaa 17.2. TV 1 klo 20, kuusi jaksoa aina tiistaisin ja Yle Areenassa.

yle.fi/pulloposti, Facebook: www.facebook.com/pullopostia

Lisätietoja: Laura Barck, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto, Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli –hanke, 050 400 7605, puh: laura.barck(at)mtkl.fi;

Outi Ståhlberg, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto, Perhetyö, puh: 050 375 9199, outi.stahlberg(at)mtkl.fi

*Siegenthaler et al (2012) JAACAP 1:8-17

Laura Barck, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto, Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli –hanke, 050 400 7605, puh: laura.barck(at)mtkl.fi;

Outi Ståhlberg, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto, Perhetyö, puh: 050 375 9199, outi.stahlberg(at)mtkl.fi

Tytti Solantaus, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tytti.solantaus(at)thl.fi

Mielenterveyden keskusliitto on maanlaajuinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveysongelmaan sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – askeleksi toimivaan arkeen ja työelämään. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 170 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä.