Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi

Hoitoon hakeutumista hävetään ja seuraa vältellään

Melkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokenut ajattelee joutuneensa leimatuksi mielenterveyshäiriönsä vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä 62 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Sairastuneiden omaisten näkemykset ovat saman tyyppisiä kuin sairastuneiden, 47 prosenttia uskoo oman sairastuneen lähiomaisen tulleen leimatuksi. 

Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton Kantar TNS Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometrista. Tutkimusta varten haastateltiin mielenterveysongelmiin sairastuneita ja heidän omaisiaan. Lisäksi tutkittiin mielenterveysalan asiantuntijoiden ja suomalaisen suuren yleisön käsityksiä.

Joka kolmas tuntee häpeää hoitoon hakeutumisen vuoksi

Joka kolmas (33%) mielenterveysongelmia kokenut kertoo hävenneensä hoitoon hakeutumistaan mielenterveysongelmiensa vuoksi. Yhtä moni (34%) kertoo tunteneensa häpeää kertoessaan mielenterveysongelmistaan muille ihmisille. Melkein yhtä moni mielenterveysongelmiin sairastuneista (30%) kokee toisten ihmisten välttelevän heidän seuraansa. 

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on huolestunut hoitoon menon viivästymisestä:

- Tiedämme, että kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on hoitoon pääsy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää.

Mielenterveysongelmiin sairastuneet kokevat asemansa parantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta ovat silti vain puolinaisesti yhteiskunnassa kiinni

Mielenterveysbarometrin mukaan mielenterveysongelmiin sairastuneita ei pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kymmenportaisella asteikolla, missä arvo 1 tarkoittaa, että kyseinen ryhmä on täysin yhteiskunnan ulkopuolella ja 10, että he ovat sen täysivaltaisia jäseniä, keskiarvot jäivät asteikon puolivälin tuntumaan. Mielenterveysongelmia itse kokeneet suhtautuivat asiaan myönteisemmin kuin muut ryhmät: heidän vastauksensa asettuivat keskimäärin 6,41:een. Luku suurempi kuin kertaakaan aiemmin.

Asiaa on tutkittu vuodesta 2006 lähtien. Viimeisessä kolmessa tutkimuksessa (vuosina 2015, 2017 ja 2019) mielenterveysongelmiin sairastuneiden antama asteikkoarvo on ollut suurempi kuin kuusi.

Myös mielenterveysalan ammattilaisten arvio oli nyt aiempaa parempi. Ensimmäistä kertaa heidän keskimääräinen arvionsa ylitti kuuden (6,06). Tätä ennen ammattilaiset ovat nähneet tilanteen negatiivisemmassa valossa. Vuonna 2006 heidän arvionsa jäi 5,18:aan.

Omaiset antoivat tilanteesta arvosanan 5,71. Suuren yleisön eli väestön näkemys oli vain aavistuksen verran positiivisempi (5,80).

Mielenterveysbarometristä

Tutkimus on yhdestoista osa Mielenterveyden keskusliiton barometrihanketta.

Liitto selvittää säännöllisesti mielenterveysongelmia kokevien sekä eräiden muiden ryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin.

Tutkimuksen toteuttaminen

Mielenterveysongelmiin sairastuneiden (aiemmissa tutkimuksissa ”kuntoutujien”) ja omaisten aineisto (300 haastattelua) kerättiin kesäkuussa 2019. Tätä varten poimittiin satunnaisotos Mielenterveyden keskusliiton jäsenistä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse.

Väestöhaastattelut (1.067 kpl) kerättiin Gallup Forumissa samanaikaisesti mielenterveysongelmiin sairastuneiden ja omaisten aineiston kanssa. Gallup Forum on 15–74-vuotiaita suomalaisia edustava kotitalouspaneeli (pl. Ahvenanmaan maakunta).

Vastaajat hyödyntävät vastatessaan omaa tietokonettaan ja internetyhteyttään.

Asiantuntija-aineisto (624 kpl) kerättiin samana ajankohtana internetkyselynä yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykologiliiton kanssa.

Mielenterveysbarometrin 2019 tulokset on ladattavissa osoitteessa: www.mtkl.fi/toimintamme/julkaisut/mielenterveysbarometri2019

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Henna-Riikka Myrskylä, 050 574 3586 tai henna-riikka.myrskyla@mtkl.fi

Tilaa