Mielenterveyspalvelujen saatavuus säilytettävä poikkeusolon aikana

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot Suomessa vaikuttavat mielenterveyspalvelujen saatavuuteen. Kuntien vastuulla on järjestää asukkailleen psykiatriset sairaanhoito- ja muut mielenterveyspalvelut. Kunnat tulkitsevat järjestämisvastuuseen liittyvää lainsäädäntöä melko vapaasti, joka aiheuttaa palveluiden saatavuuden suhteen eriarvoisuutta. Mielenterveyspalvelut ovat vaarassa supistua koronakriisin vuoksi, vaikka kuormittavissa tilanteessa palvelujen saatavuutta pitäisi parantaa.

Epidemiatilanteessa kiireellisen hoidon ensisijaisuus korostuu ja erilaisista terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräajoista ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointien toteuttamisesta voidaan joustaa. Kiireettömän avun merkitystä ei saa kuitenkaan unohtaa: STM:n ohjeistusten mukaan kiireetöntä hoitoa voidaan kohdentaa riskiryhmässä tai erityisen tuen tarpeessa oleville potilaille. Ministeriö nostaa ohjeistuksessaan esiin esimerkiksi mielenterveyspotilaat, joilla "kiireettömän hoidon keventäminen voi johtaa lisääntyvään päivystyspalvelujen käyttöön”.

Mielenterveyden keskusliitto haluaa muistuttaa, että koronakriisin aiheuttamat poikkeusjärjestelyt aiheuttavat ahdistusta ja lisääntynyttä psyykkistä kuormaa monelle, ja siksi mielenterveyspalveluiden järjestäminen myös kriisitilanteen aikana on ensiarvoisen tärkeää.

“Tosiasia on se, että kukaan ei pääse tällä hetkellä psyykkisesti kuormittavia tekijöitä pakoon, ja ongelmien lisääntyminen ja niiden syveneminen on merkittävä haaste”, pohtii Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

“Kun toiminta vapautuu kriisin jälkeen ja tarkoituksena on saada työelämä, yrityselämä ja talouden rattaat kuntoon, tulee muistaa, että tämän onnistumiseksi ihmisten mielet täytyy saada ensin kuntoon, jotta meillä on työkykyisiä ihmisiä tekemässä työtä.”

Mielenterveyden keskusliitto muistuttaa, että nyt karsittava hoito tulee maksamaan moninkertaisena myöhemmin takaisin, kun avun saanti pitkittyy ja ongelmat syvenevät. 

Mielenterveyden keskusliitto suosittelee kuntia ja kaupunkeja selvittämään mahdollisuudet pitää psykiatriset palvelut auki ja madaltaa kynnystä avun pyytämiseen poikkeustilan aikana.

TYÖPAIKKOJEN HUOMIO MYÖS PSYYKKISEEN HYVINVOINTIIN

Sen lisäksi, että työpaikat tekevät toimia työntekijöiden fyysisesti terveenä pitämiseen, huomiota tulee kiinnittää myös henkiseen hyvinvointiin.

Työpaikoilla kannattaa käydä keskustelua psyykkisen kuorman lisääntymisestä poikkeustilanteen vuoksi. Työpaikka voi pyytää työterveyshuoltoa järjestämään yhteisen tilaisuuden kuormittavien tekijöiden ja psyykkistä kuormaa vähentävien järjestelyjen läpikäyntiin. Keskustelun avaaminen voi madaltaa työntekijän kynnystä ottaa yhteyttä esimieheen tai työterveyshuoltoon kuormittavassa tilanteessa.

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrin 2019 mukaan 51 prosenttia työssäkäyvistä ihmisistä ei kertoisi mielenterveyden ongelmistaan työkaverilleen, eikä 37 prosenttia esimiehelleen, joten asian puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa ilman esimiehen avausta:

“Pelkkä tunne siitä, että voisi hyötyä ulkopuolisen avun saannista, riittää. Yhä edelleen mielen hyvinvointiin liittyy ajatus, että ongelmani ei ole tarpeeksi suuria. Tämä lykkää avun saantia, joka saattaa syventää ongelmia entisestään”, Sydänmaanlakka kiteyttää avun saannin hidastumiseen liittyviä ongelmia.

Mielenterveyden keskusliitto on nostanut viime vuosien aikana esiin myös mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, jonka vuoksi hoitoon hakeutumista hävetään. Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrin 2019 mukaan jopa 33 prosenttia mielenterveysongelmia kokeneista kertoi hävenneensä hoitoon hakeutumista. Osa jättää jopa hakeutumatta hoitoon häpeän vuoksi:

"Tiedämme, että kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on hoitoon pääsy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se hidastaa avun saantia ja voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää”, Sydänmaanlakka lisää. 

“Minkä viestin annamme, jos supistamme mielenterveyspalveluita hädän keskellä?” Sydänmaanlakka pohtii.

On hyvä muistaa, että myös lomautetulla työntekijällä on oikeus työterveyshuoltoon. Jos työntekijä on irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä, työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta ja työnantajalla on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työterveyshuollon järjestämisvastuu säilyy tällöin kuusi kuukautta irtisanomisen jälkeen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, p. 050 363 9920 tai olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Mielenterveyden keskusliiton puhelin- ja verkkopalvelut:

https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveyden-keskusliiton-verkko-ja-puhelinpalvelut/