Psykoterapian ja muun mielenterveyshoidon saatavuus on turvattava
Mielenterveys- ja psykoterapiapalvelut on turvattava soteuudistuksessa nykyistä paremmin, vaatii Mielenterveyden keskusliiton valtuusto. Vailla hoitoa on nyt jopa puolet mielenterveyden ongelmia kohdanneista. Riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille, ja niiden turvaaminen on julkisen sektorin tehtävä.
Tällä hetkellä mielenterveyshoitoa ei ole saatavilla läheskään riittävästi häiriöiden yleisyyteen nähden. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vain viidesosa heistä, joilla on jokin mielenterveyden häiriö, on riittävässä ja laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa. Jopa puolet on vailla mitään hoitoa.
Lisäksi mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Yksi esimerkki hoidon riittämättömyydestä on julkisen sektorin järjestämien psykoterapiapalvelujen merkittävä alimitoitus tarpeeseen nähden.
Soteuudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota psykoterapiapalvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen sekä perusterveydenhoidon että erikoissairaanhoidon tasolla.
Mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen leimautumista, joka nostaa hoitoon hakeutumisen kynnystä. Myös yhteiskunnallisilla tekijöillä on suuri merkitys. Matala sosioekonominen asema, koulutuksen puute, työttömyys ja köyhyys aiheuttavat riskin mielenterveydelle ja psykiatriset sairaudet puolestaan fyysiselle terveydelle. Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien elinikä on noin 15-20 vuotta lyhyempi kuin väestön keskimäärin.
Psykoterapian vaikuttavuus yleisimpien mielenterveysongelmien hoidossa on todistettu useissa tutkimuksissa. Psykoterapian avulla voi saavuttaa muun muassa parempaa ymmärrystä itseä kohtaan. Onnistunut psykoterapia antaa keinoja käsitellä vaikeita tunteita, ajatuksia ja ihmissuhdeongelmia. Se kehittää myös ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä havainnoida omaa toimintaa. Tätä tukevat myös Käypä hoito -suositukset.
Riittävillä ja tarpeenmukaisilla mielenterveys- ja psykoterapiapalveluilla vähennetään inhimillistä kärsimystä, ehkäistään sairaalajaksoja sekä vähennetään tarvetta raskaaseen ja kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Näin se on myös kustannustehokasta.
Lisätietoja:
lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 561 7416
valtuuston puheenjohtaja Jyrki Nieminen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 5020 867
Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto oli koolla tänään 11.11.2017 Helsingissä. 27-jäseninen valtuusto edustaa liiton jäseniä: 161:ä eri puolilla maata toimivaa mielenterveysyhdistystä ja niiden 17 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyskuntoutujien ja -potilaiden sekä heidän läheistensä kansalaisjärjestö.
Avainsanat: