Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää kokonaisvaltaista mielenterveyshoitoa
Mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä on hoidettava kokonaisuutena ja matalan kynnyksen tukea on oltava tarjolla myös iltaisin ja viikonloppuisin, jos mielenterveysongelmia kokeneiden syrjäytymisriskiä aiotaan pienentää, totesi Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen tänään Brysselissä euroedustajille.
Euroopan parlamentin jäsenet keskustelevat tänään käytännön ratkaisuista mielenterveysongelmiin liittyvän syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Taustalla on Kentin yliopiston ja Mental Health Europen viime vuonna julkaistu kartoitus syrjäytymisestä. Mukana oli 24 Euroopan maata, myös Suomi.
Mielenterveysongelmat ovat olleet jo vuosia yleisin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja varhaiseen eläköitymiseen sekä Suomessa että useimmissa Euroopan maissa.
”Vakaviakin mielenterveysongelmia kohdanneilla ihmisillä on samalla myös psyykkisiä voimavaroja, joiden varaan toipumista voi rakentaa. Tämä tapahtuu päivittäisessä arjessa”, Kapanen sanoo.
”Jotta toipuminen etenee, tarvitaan kokonaisvaltaista hoitoa, jossa otetaan huomioon psyykkinen ja fyysinen terveys. Toimivimmat palvelut saadaan ottamalla mielenterveysongelmia itse kokeneet mukaan palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.”
”Lisäksi saatavilla on oltava tukea juuri silloin, kun ihminen itse sitä tarvitsee. Tässä julkisen ja yksityisen sektorin palveluja voivat tulla täydentämään erilaiset yhteisöt kuten vertaistukea tarjoavat paikalliset mielenterveysyhdistykset. Niiden rahoituksen turvaaminen ehkäisee syrjäytymistä ja edistää osallisuutta”, Kapanen toteaa.
Lisätietoa:
Heini Kapanen, kehitysjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, 046 9200 564
Linkki MHEn ja Kentin yliopiston kartoitukseen
Mapping and understanding Exclusion – How EU funding can promote community-based mental health services -tilaisuuden järjesti 11.7.2018 Mental Health Europe, jonka hallituksessa Suomea edustaa Heini Kapanen.
Avainsanat: