Uudella arviointimallilla mielenterveyskuntoutujien sopeutumisvalmennuksen tulokset näkyviin

Report this content

Mielenterveyden keskusliitossa (MTKL) kehitettiin sopeutumisvalmennuksen arviointimalli toiminnan kehittämisen tueksi sekä tuloksellisuuden osoittamiseksi. Arviointimalli kuvattiin arvioinnin käsikirjaan, joka toimii sopeutumisvalmennuksen yhtenä merkittävänä työvälineenä.

- Arvioinnin kautta saamme sopeutumisvalmennuksen merkitystä kuvaavia lukuja sekä tarinoita siitä, miten sopeutumisvalmennus on mielenterveyskuntoutujien elämään vaikuttanut. On tärkeää, että pystymme osoittamaan arvioinnin avulla sopeutumisvalmennuksen arvon ja saavutukset, arvioinnin kehittämisen toteuttanut Annika Harsu Mielenterveyden keskusliitosta kertoo.

- Arviointi kertoo meille sopeutumisvalmennuksen toteuttamisen polusta ja mitä tapahtuu tämän polun eri vaiheissa. Näin voimme tunnistaa kohdat joissa on epäonnistuttu ja voimme kehittää sopeutumisvalmennusta esimerkiksi paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Arviointi auttaa myös löytämään kokonaan uusia toiminnan mahdollisuuksia, joita emme ole aiemmin osanneet hyödyntää, Harsu jatkaa.

Sopeutumisvalmennusta tarvitaan, sillä suuri osa työelämän ulkopuolella mielenterveyskuntoutujista jää KELA:n rahoittaman kuntoutuksen ja sopeutumisvalmennuksen ulkopuolelle, eikä heille ole myöskään tarjolla vastaavaa toimintaa kuntien tai yksityisten palveluntuottajien taholta. Työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien joukko on suuri ja mielenterveysongelmat ovat esimerkiksi suurimpia syitä ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen (Eläketurvakeskus 2013). Arvioinnilla varmistetaan, että kohderyhmän tarpeet tunnistetaan ja näihin tarpeisiin vastataan nopeasti ja joustavasti.

Mielenterveyden keskusliitto tuottaa työelämän ulkopuolella oleville mielenterveyskuntoutujille Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on kuntoutumisen tukeminen, mikä ilmenee positiivisena muutoksena ihmisen toimintakyvyssä. Arvioinnilla saadaan näkyväksi, miten sopeutumisvalmennus on tavoitteessaan onnistunut eli miten sopeutumisvalmennus on mielenterveyskuntoutujien toimintakykyyn vaikuttanut.

Arviointi- ja kehittämiskulttuuri työyhteisön voimavarana

Arvioinnin kehittäminen toteutettiin yhdessä sopeutumisvalmennuksen työryhmän sekä muiden Mielenterveyden keskusliitossa työskentelevien asianosaisten kanssa. Kehittämisen aikana työntekijät kartuttivat tietoa arvioinnista ja sen merkityksestä eli oppivat uutta.

- Arvioinnin kehittäminen ei luonut vain työvälinettä Mielenterveyden keskusliitolle, vaan yhteisten pohdintojen ja kokemusten kautta työyhteisö vahvisti yhteisiä työskentely- ja kehittämiskäytänteitä. Tulevaisuudessa arviointi- ja kehittämiskulttuuri onkin sopeutumisvalmennuksen työyhteisön yksi selkeä voimavara, Harsu pohtii.

Arvioinnin kehittäminen toteutettiin kuntoutussuunnittelija Annika Harsun Lahden ylemmän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman opinnäytetyönä.

Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501221507

LISÄTIETOJA

Annika Harsu, kuntoutussuunnittelija

Mielenterveyden keskusliitto

p. 050 432 9527, annika.harsu@mtkl.fi

Mielenterveyden keskusliitto on maanlaajuinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveysongelmaan sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – askeleksi toimivaan arkeen ja työelämään. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 170 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 18 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lisätietoja: www.ray.fi