Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista

Report this content

Suuri osa tavallisista työikäisistä suomalaisista kärsii tietämättään D-vitamiinin puutoksesta. ”Perusterve keski-ikäinen luulee, että hän ei tarvitse D-vitamiinilisää. Se voi kuitenkin olla harhaluulo, sillä D-vitamiinin vajausta ei välttämättä tunnista mistään”, Orionin lääketieteellinen johtaja, erikoislääkäri Paula Rytilä toteaa.

Lääketieteen ammattilaiset ovat huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista, sillä hiljattain julkaistun tutkimuksen* mukaan peräti kolmannes suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutoksesta. Yllättävää on se, että alhaisia arvoja mitattiin tavallisilta työikäisiltä suomalaisilta – ja erityisesti naisilta, joista peräti 36 prosentilla todettiin D-vitamiinin puutos.

Miksi tavallisista työikäisistä naisista on yllättäen tullut D-vitamiinipuutoksen suurin riskiryhmä?

”Vanhusten osteoporoosista ja D-vitamiinin tarpeesta on puhuttu pitkään. Samalla työikäiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle D-vitamiinisuositusten osalta. Toivoisin, että siihen tulisi muutos ja D-vitamiinilisää alettaisiin käyttää myös tässä ikäryhmässä”, HYKS:n erikoislääkäri Outi Mäkitie toteaa.

Asiantuntijoiden mukaan suomalaisten D-vitamiinitasot romahtavat merkittävästi erityisesti pimeänä vuodenaikana, mikä heijastuu kansanterveyteen.

”Me kaikki suomalaiset kärsimme talvella D-vitamiinin puutoksesta, ellemme ota sitä purkista. Melkein mikä tahansa sairaus liittyy D-vitamiinin puutteeseen”, emeritusprofessori Ilari Paakkari Helsingin yliopistosta toteaa.

Puutos sairauksien taustalla

D-vitamiinin riittävä saanti on ihmiselle elintärkeää. Se sääntelee elimistössä yli 300 geenin aktiivisuutta. Siksi D-vitamiinin puutokseen pitää suhtautua vakavasti.

”Nykyään on vaikeaa löytää sellaista sairautta, jossa D-vitamiini ei olisi mukana. Jo 20 vuotta sitten amerikkalainen tutkijapari osoitti, että paksusuolen syöpä liittyi mataliin D-vitamiinitasoihin. Sen jälkeen D-vitamiinin puutteen ja syöpien yhteydestä on tullut lisää näyttöä”, Ilari Paakkari kertoo.

Hänen mukaansa myös esimerkiksi psoriasis, MS-tauti ja erilaiset infektiot ovat yhteydessä kehon D-vitamiinitasoon.

”Flunssakausi iskee juuri talvella, koska silloin kehon D-vitamiinitaso on alimmillaan”, Paakkari toteaa.

Auringon UVB-säteily tuottaa iholla 90 prosenttia kehon D-vitamiinista. Suomalaiset ovat talven aikana täysin pimennossa D-vitamiinilta, eikä ravinto riitä täyttämään syntynyttä vajetta. Tähän mennessä ei ole tarkkaan tiedetty, kuinka yleistä D-vitamiinin puutos on suomalaisilla. Asiantuntijat uskovat, että talvisin kehon D-vitamiinimäärää kuvaava kalsidiolitaso saattaa pudota väestöllä paljon tutkittua alemmiksi. Tästä on myös tutkimusnäyttöä.

Teimme hiljattain koululaisilla D-vitamiinitutkimuksen. Siinä D-vitamiinin puutosta esiintyi 70 prosentilla kouluikäisistä lapsista talviaikaan”, Outi Mäkitie kertoo.

”Viralliset suositukset riittämättömiä”

Tällä hetkellä virallisissa suosituksissa ainoastaan lapsille ja yli 60-vuotiaille suositellaan ympärivuotista D-vitamiinilisää. 18–60-vuotiaiden saantisuositus on lokakuun alusta maaliskuun loppuun 7,5 mikrogrammaa päivässä. Ilari Paakkarin mukaan tutkimukset osoittavat, ettei virallinen suositus riitä.

”Tuore Etelänavan retkikunnan jäsenillä tehty tutkimus osoittaa, että auringottomissa olosuhteissa tarvitaan 40 mikrogramman päiväannos D-vitamiinilisää, jotta veren D-vitamiinipitoisuus pysyy vakaana.”

Outi Mäkitie uskoo, että ympärivuotista D-vitamiinilisää käyttämällä suomalaiset voisivat ehkäistä myös monia kansantauteja, kuten diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.

”Orion on iloinen siitä, että tietoisuus D-vitamiineista on lisääntynyt. Haluamme osaltamme olla käymässä tätä keskustelua suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi”, Paula Rytilä toteaa.

Lisätietoja:

Miltton Oy

S-posti: info@miltton.fi

devisol.fi

d-vitamiini.fi

*THL:n D-vitamiinitutkimus: www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/SLL42013_miettinen_191212.pdf

Asiantuntijat:

Paula Rytilä, Orionin lääketieteellinen johtaja ja keuhkosairauksien erikoislääkäri.

Outi Mäkitie, HYKS:n Lastenklinikalla toimiva lastenendokrinologian erikoislääkäri, joka on vuosien ajan perehtynyt lasten luustosairauksiin ja D-vitamiinin rooliin niiden synnyssä.

Ilari Paakkari, lääkäri ja farmakologian professori (emer.), Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos. On pitkän uransa aikana pitänyt lukuisia esityksiä ja koulutuksia D-vitamiinin oikeasta käytöstä ja terveyshyödyistä.

Avainsanat: