Eva Biaudet, Marianne Heikkilä ja Reetta Räty näyttävät naistenpäivän todelliset kasvot
Eva Biaudet, Marianne Heikkilä ja Reetta Räty menivät töihin pahoinpidellyiksi maskeerattuina ja heidän kokemuksensa taltioitiin videolle. Finlaysonin toteuttama video liittyy Amnestyn sekä Ensi- ja turvakotien liiton Naistenviikko-kampanjaan. Video muistuttaa parisuhdeväkivallan laajuudesta – Suomi on yhä EU:n toiseksi vaarallisin maa naisille tilastojen valossa. Suomessa on yli 700 000 parisuhdeväkivaltaa kohdannutta naista.
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa laajalle levinnyttä. Tänään perjantaina alkanut Naistenviikko on Amnestyn Suomen osaston ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteinen valtakunnallinen kampanja, jolla kerätään varoja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.
Finlayson ottaa Naistenviikko-kampanjaan osaa yrityskumppanina, mutta halusi toteuttaa kampanjan tueksi oman teon. Finlayson tunnetaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin kantaa ottavana yrityksenä, joka ei ole pelännyt nostaa julkiseen keskusteluun vaikeitakaan aiheita.
“Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maamme vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista, jonka vähentämiseksi tehdään aivan liian vähän toimenpiteitä. Tuntuu siltä, että asia yritetään lakaista maton alle. Häpeä taitaa olla liian suuri. Muutos lähtee tosiasioiden tunnistamisesta. Ja fakta on se, että me suomalaiset miehet olemme kovia jätkiä hakkaamaan puolisoitamme. Tämä hiljenemisen ja häpeän kierre pitää pysäyttää”, Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila sanoo.
Finlaysonin aloitteesta kolme tunnettua naista menivät työpaikoilleen pahoinpidellyksi maskeerattuna. Päivän ajan väkivallan ulkoisia merkkejä kasvoillaan kantoivat kansanedustaja Eva Biaudet, toimittaja Reetta Räty sekä Marianne Heikkilä. Kolmikko raportoi kokemuksistaan Finlaysonin toteuttamalla videolla tarkoituksenaan tuoda parisuhdeväkivaltaa esille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
”Halusin lähteä mukaan kampanjaan, koska haluan antaa äänen äänettömille. Perheväkivallalla on pysyvät jäljet, jotka vaikuttavat myös lapsiin ja nuoriin. Haluan, että jo tänään kaikki lapset ja nuoret voivat elää turvallisessa kasvuympäristössä, ja että kykenemme tukemaan vanhempia ja parisuhteita, jotta perheväkivalta vähenisi. Jokainen voi vaikuttaa väkivallan kierteen katkaisemiseen”, sanoo Marianne Heikkilä, pääsihteeri ja kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö.
Evan, Reetan ja Mariannen arvet voitiin pestä pois päivän päätteeksi, mutta liian monen naisen kohdalla näin ei ole.
”Tilanteeseen täyskäännös vuoteen 2030 mennessä”
Naistenviikko-kampanjan tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa naisille vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen päästään, kun väkivallan eri muodot opitaan tunnistamaan, naisten kokemasta väkivallasta uskalletaan puhua ja apua rohkaistutaan hakemaan.
”Tavoitteena on, että vuonna 2030 yksikään nainen ei kuole Suomessa parisuhdeväkivallan seurauksena. Avainasemassa on viestiä väkivallan eri muodoista ja siten tunnistaa ne paremmin. Euroopan turvallisimmassa maassa kaikki, joiden elämää väkivallan pelko varjostaa, uskaltavat hakea apua ja myös saavat sitä”, sanoo Pia Puu Oksanen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Amnestyn Suomen osastosta.
Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Johanna Matikan mukaan naisten kynnys hakea apua onkin vuosi vuodelta madaltunut.
”Turvakotipaikkojen lisäksi tarvitaan resursseja, jotta väkivallan uhria voidaan tukea henkisessä toipumistyössä. Koettu väkivalta jättää usein pitkäaikaiset jäljet. Siksi tarvitaan lisää esimerkiksi maksuttomia matalan kynnyksen avopalveluita, joissa väkivaltaa kokenutta auttaa koulutettu ammattilainen”, Matikka sanoo.
Finlayson osallistuu Naistenviikko-kampanjaan keskustelua herättävän teon lisäksi toimittamalla Ensi- ja turvakoteihin pussilakanoita, lahjoittamalla 10 prosenttia naistenpäivän jälkeisen viikonlopun myynnistä Naistenviikko-kampanjalle sekä kannustamalla asiakkaitaan osallistumaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön.
Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin maa naiselle:
- Suomessa on yli 700 000 naista, jotka ovat kokeneet parisuhdeväkivaltaa
- Vuosittain arviolta 50 000 naista kokee seksuaalista väkivaltaa
- Joka kolmas nainen on joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi
- Joka vuosi 15 naista kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena
Katso ja lataa Evan, Reetan ja Mariannen kokemuksista kertova video täältä.
Kuvat löydät täältä.
Naistenviikko-kampanja: https://www.naistenviikko.fi/
Lisätietoja:
Jukka Kurttila, luova johtaja, Finlayson Oy, p. 040 715 5760 tai sähköposti jukka.kurttila@finlayson.fi
Saara Manelius, viestintäpäällikkö, Amnesty International Suomen osasto ry, p. 045 635 2883 tai sähköposti saara.manelius@amnesty.fi
Johanna Matikka, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto p. 050 3738 506 tai sähköposti johanna.matikka@etkl.fi
Eva Biaudet, p. 050 512 1846 tai sähköposti eva.biaudet@eduskunta.fi
Marianne Heikkilä, p. +358295 330014 tai sähköposti marianne.heikkila@minedu.fi
Reetta Räty, p. 040 717 9300 tai sähköposti reetta@rsb.fi
Instagram: Finlayson_est.1820
Facebook: Finlayson
Twitter: Finlaysonsuomi
Snapchat: finlayson_1820
Vuonna 1820 perustettu Finlayson on yksi maamme vanhimpia yrityksiä. Skotlantilainen James Finlayson tupsahti vuonna 1820 Tampereelle, jossa silloin oli pari tuulen pieksemää tupaa ja valjastamaton koski. Muutaman vuosikymmenen kuluttua samalla paikalla oli Pohjoismaiden suurin teollinen yritys, jolla oli oma kirkko, sairaala, koulu ja palokunta. Tänä päivänä Finlaysonilla ollaan vakuuttuneita siitä, että ainoa oikea tapa kunnioittaa yrityksen historiaa, on toimia yhtä vastuullisesti, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kuin sen varhaiset omistajat. Finlaysonilla on Suomessa 24 myymälää. Lisäksi tuotteita on saatavilla verkkokaupasta sekä hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä kautta maan.
Amnesty International Suomen osasto ry on tehnyt pitkäjänteistä ja tuloksekasta työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan vuodesta 2004 lähtien. Amnesty on kampanjoinut useiden lakimuutosten aikaansaamiseksi sekä vaatinut päättäjiä turvaamaan väkivaltaa kokeneiden naisten palvelut. Muutoksessa on ollut mukana laaja joukko aktiivisia vapaaehtoisia, joille naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ on ollut sydämen asia.
Ensi- ja turvakotien liittoon valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. Ensi- ja turvakotien liitto auttoi vuonna 2018 yli 12 000 apua hakevaa, usein vaikeassa elämäntilanteessa olevaa perhettä. Turvakodit ja sen avopalvelut sekä verkossa tarjottava apu auttavat pääsemään eroon väkivallasta. Vuosittain apua saa lähes 6 000 perheväkivallan osapuolta.