Gainomaxin tutkimus: palautuminen jää suomalaisilta usein väliin, vaikka suurin osa haluaisi olla paremmassa kunnossa
Gainomaxin TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten treeni- ja ruokailutottumuksia sekä selvitettiin, mitä suomalaiset oikeastaan tietävät urheilun jälkeisestä palautumisesta. Selvisi, että suomalaisten palautumistietämyksessä on toivomisen varaa – vain 8 % vastaajista tiesi, että lihaskudos alkaa tuhoutua, jos keho ei saa riittävästi ravintoa treenin jälkeen. Kuitenkin 73 % haluaisi olla nykyistä paremmassa kunnossa, ja miltei kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että treenistä saisi enemmän irti syömällä oikein. Gainomaxin uusi, kevyt ja raikas proteiinijuoma tekee urheilun jälkeisestä palautumisesta helppoa.
Vain neljäsosa tutkimukseen vastanneista tiesi, että keho tarvitsee sekä proteiinia että hiilihydraatteja puolen tunnin sisällä treenistä – muuten osa harjoituksesta menee hukkaan. Reilusti yli puolet suomalaisista (60 %) kertoo juovansa pelkkää vettä treenin jälkeen ja syövänsä jotain vasta myöhemmin. Etenkin 15–35-vuotiaat naiset (71 %) jättävät syömisen myöhemmälle. Samasta ryhmästä miltei puolet (46 %) on kuitenkin joskus antanut ystävilleen vinkkejä, miten syödä oikein.
– Tulokset ovat yllättävän huolestuttavia. Melko harva näyttää todella ymmärtävän ravinnon ja treenistä palautumisen välisen yhteyden. Ongelmana lienee tiedon puute, sillä palautumista voi helposti tehostaa nauttimalla välipalan heti treenin jälkeen. Yhteensä 28 % suomalaisista kuitenkin pitää itseään urheilullisena, ja jopa 30 % on antanut ravintoneuvoja ystävälleen, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta.
Täysin toivoton tilanne ei kuitenkaan ole, sillä vain 5 % suomalaista väittää, että palautuminen olisi tärkeää vain ammattiurheilijoille. Onneksi myös jopa 63 % tietää, että kunnollinen palautuminen auttaa jaksamaan huomisetkin treenit.
Miehet ja naiset treenaavat eri syistä
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten syitä treenata. Naisten ja miesten motiivit eroavat toisistaan aika lailla, sillä jopa 40 % suomalaisnaisista kertoo urheilevansa näyttääkseen mahdollisimman hyvältä. Miehistä samaa sanoo vain 19 %. Lisäksi puolet naisista treenaa laihtuakseen, kun miehistä kiloja yrittää karistaa vain kolmasosa. Suomalaisten tärkeimmät syyt treenata ovat kuitenkin halu pysyä terveenä (75 %) ja hyvässä kunnossa (73 %).
Lisää tutkimustuloksia:
- Miehet ovat naisia kiireisempiä treenaajia: viidennes (21 %) 15–35-vuotiaista miehistä kertoo, ettei kiireen vuoksi usein ehdi syömään tai venyttelemään treenin jälkeen. Samanikäisistä naisista yhtä hoppuisia on vain 8 %.
- Aikaa venyttelylle? 42 % suomalaisista kertoo venyttelevänsä liian harvoin treenin jälkeen, 15–24-vuotiaista jopa 62 %.
- Miehet eivät syynää ravintoarvoja: miltei joka kolmas (31 %) suomalaismies ei juuri ajattele syömänsä ruoan ravintoarvoja. Naiset ovat selvästi kiinnostuneempia siitä, mitä suuhunsa pistävät, sillä vain viidesosa (19 %) on yhtä välinpitämätön ravintoarvojen suhteen.
- Myytti banaanin palauttavasta voimasta elää sitkeänä: vain 7 % suomalaisista nauttii treenin jälkeen proteiinijuoman tai -pirtelön. Yhteensä 8 % kertoo syövänsä jotain pientä, kuten hedelmän tai proteiinipatukan heti treenin jälkeen. Jopa 13 % suomalaisista pitää banaania parhaana välipalana treenin jälkeen.
Uusi Gainomax Protein Drink tehostaa treenin vaikutusta
Gainomaxin uutuus on raikas, vähän hiilihydraatteja sisältävä maitopohjainen proteiinijuoma, joka auttaa kehoa palautumaan rasituksesta harjoittelun jälkeen. Keho palautuu parhaiten, kun palautumisjuoma nautitaan puolen tunnin sisällä urheilusuorituksen päättymisestä. Vaniljan ja päärynän makuiset uutuudet toimivat myös kätevänä välipalana.
– Moni on toivonut palautumisjuomaa, joka sisältää vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän proteiinia. Myös raikkaat maut on kehitetty yhteistyössä kuluttajien kanssa. Etenkin päärynää on toivottu paljon, Gainomaxia maahantuovan Valkoisen Ristin myyntipäällikkö Timo Friman kertoo.
Gainomax Protein Drink sopii kaikkein parhaiten nautittavaksi keskiraskaan tai lyhytkestoisen suorituksen jälkeen. Rankan tai pitkäkestoisen harjoittelun jälkeen kannattaa nauttia Gainomax Recovery- tai Gainomax Long Distance -juoma, sillä niissä on enemmän rajusti rasittuneen kehon kaipaamia hiilihydraatteja. Uuden proteiinijuoman kanssa voi toki syödä jotain hiilihydraattipitoista, kuten hedelmiä, tuoremehua tai leipää.
Gainomax Protein Drink on saatavilla koko maassa syyskuun alusta alkaen. Juoman suositushinta on 1,99 euroa.
Tänä syksynä jo tuttujen Gainomax-tuotteiden ulkonäkö uudistuu, ja Gainomax Recoveryn sokeripitoisuus pienenee viidestä neljään prosenttiin. Lue lisää tuotteista täältä: http://gainomax.com/fi/
Gainomax Protein Drink: ainesosat
Iskukuumennettu maito, maitoproteiini, sokeri (2,5 %), laktaasientsyymi, aromit, stabilointiaine karrageeni. Laktoosipitoisuus < 1% (vähälaktoosinen).
Tarkka ravintosisältö litteenä.
Lisätietoja:
Timo Friman
Markkinointipäällikkö
Oy Valkoinen Risti - Vita Korset Ab
Puh: +358 40 579 0890
timo.friman@valkri.fi
Merja Kiviranta
Laillistettu ravitsemusterapeutti, triathlonisti
Puh: +358 50 5698 981
merja.kiviranta1@gmail.com
Kuvat, tuotenäytteet ja tutkimustulokset:
Elina Lehmusto
Miltton Oy
Puh: +358 40 5696 043
elina.lehmusto@miltton.fi
TNS Gallupin 8.–16.8.2013 välisenä aikana toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 117 15–69-vuotiasta miestä ja naista alueellisen väestörakenteen mukaan.
Gainomaxia valmistava Norrmejerier
Ruotsalainen Norrmejerier Ek. Förening on norlantilaisten maanviljelijöiden omistama meijeri, jossa jalostetaan vuosittain 200 miljoonaa kiloa pohjoisruotsalaista maitoa. Norrmejerier valmistaa korkealaatuisia meijerituotteita, kuten maitoa, viiliä, kermaa ja juustoa. Yrityksen tuotemerkkeihin kuuluvat Gainomaxin lisäksi mm. Västerbottensost®, Verum®, Fjällfil® ja Norrglimt®. Norrmejerietin omistaa noin 580 maanviljelijää (joista 466 aktiivisia maitotilallisia) Ruotsin Norrbottenin, Västerbottenin ja Västernorrlandin alueilla. Norrmejeriet työllistää 490 ihmistä ja yrityksen liikevaihto on noin 1,8 miljardia kruunua vuodessa.
