Generatiivisen tekoälyn käyttöönotto voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 20–25 miljardilla eurolla seuraavan vuosikymmenen aikana

• Noin 63 % suomalaisista työpaikoista tulee tulevaisuudessa hyödyntämään generatiivista tekoälyä
• 76 % suomalaisista työntekijöistä uskoo generatiivisen tekoälyn lisäävän työn tehokkuutta
• Nyt kaivataan nopeasti taitoja, innovaatioita sekä suotuisaa sääntelymallia

Generatiivinen tekoäly voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 8 prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana, paljastaa Googlen tilaama ja Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen toteuttama tuore tutkimus. 76 prosenttia suomalaisista työntekijöistä arvioi, että generatiivinen tekoäly tulee lisäämään työn tehokkuutta. Tekoälyn taloudelliset hyödyt tullaan näkemään erityisesti tieto- ja rahoitusalalla sekä yrityspalveluissa, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Monet suomalaiset ja yritykset ovat jo valjastaneet generatiivisen tekoälyn voiman. Vuonna 2023 25 prosenttia suomalaisista käytti generatiivista tekoälyä ainakin kerran, ja 15 prosenttia suomalaisyrityksistä otti käyttöön ainakin yhden tekoälytyökalun. Lisäksi Suomessa voitaisiin tehostaa noin 63 prosenttia nykyisistä työtehtävistä generatiivisella tekoälyllä.

Kuitenkin sekä pienet että keskisuuret suomalaisyritykset (pk-yritykset), joista koostuu 63 prosenttia maan kokonaistyöllisyydestä, ovat tekoälyn käyttöönotossa isoja yrityksiä jäljessä. Vuonna 2023 tekoälyn oli ottanut käyttöön 53 prosenttia suuryrityksistä, kun saman oli tehnyt vain 14 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä. Tästä huolimatta Suomi on EU-vertailussa toisena tekoälyn käyttöönotossa kaikissa yrityksissä ja toisena tekoälyn käytössä pk-yrityksissä.

“Vaikka pk-yritykset ovatkin olleet hitaampia tekoälyn käyttöönotossa, generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen voisi nopeuttaa tätä kehitystä”, sanoo Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen. “Generatiivisen tekoälyn käyttö ei vaadi juurikaan dataa, joten pk-yritysten on helppo ottaa se käyttöön.”   

Positiivinen vaikutus tuottavuuteen

Generatiivinen tekoäly tulee vaikuttamaan yhteensä 1,7 miljoonaan työpaikkaan Suomessa. Työtehtävien automatisaation kautta sen odotetaan tukevan useita ammatteja. Noin 53 prosenttia näistä ammattinimikkeistä on korkeakoulututkinnon vaativia, kuten juristit, tutkijat ja insinöörit. Vain pienessä osassa ammatteja (6 %) generatiivisen tekoälyn odotetaan automatisoivan yli puolet työtehtävistä. Ammattikunnittain on huomionarvoista, että 75 prosenttia generatiivisen tekoälyn taloudellisista hyödyistä voidaan saavuttaa palvelualalla.

Lisäksi raportissa todetaan, että 76 prosenttia suomalaisista työntekijöistä uskoo generatiivisen tekoälyn tehostavan heidän tuottavuuttaan. Maailmanlaajuinen Ipsos-kysely puolestaan paljastaa, että 17 000 vastaajasta 51 prosenttia uskoo tekoälyn työhönsä tuomien vaikutusten olevan positiivisia, kun taas negatiivisena vaikutukset näyttäytyivät vain 16 prosentille vastaajista.

“Generatiivinen tekoäly pohjautuu tavallisiin kieliprompteihin, ja se on helppo ottaa käyttöön. Monet suomalaiset ovatkin jo ottaneet teknologian omakseen voidakseen hyödyntää sen tarjoamia etuja. Työvoima kaipaa kuitenkin enemmän kuin vain digitaalisten taitojen kerryttämistä; meillä on myös valtava tarve kokonaan uudenlaiselle osaamiselle. Niistä eurooppalaisista, jotka uskovat tekoälyn muuttavan heidän työtään joko osin tai kokonaan, 28 prosenttia arvioi tarvitsevansa uudelleenkoulutusta tai muunlaista kurssiopetusta seuraavan viiden vuoden aikana, mikä vastaa 700 000 suomalaista työntekijää”, Järvinen avaa.

Apua yhteiskunnallisiin haasteisiin

Generatiivinen tekoäly voi tarjota apua yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai hyvinvointialan työvoimapulan helpottamiseen. Tekoälyllä voidaan esimerkiksi hillitä terveydenhuoltokustannusten kasvua sekä osaajapulaa optimoimalla kriittisiä resursseja. Tähän lukeutuu hallinnollisten tehtävien automatisointi sekä potilashuollon parantaminen, kuten vakavien ja harvinaisten sairauksien havaitsemisen helpottaminen. Myös suomalaiset tunnistavat tekoälyn tarjoamat hyödyt, sillä 55 prosenttia pitää tekoälytyökalujen käyttämistä heidän potilasdatansa seuraamiseen hyvänä asiana.   

Taidot, innovaatio sekä selkeä sääntely

Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen tutkimus osoittaa selkeästi generatiivisen tekoälyn tarjoamat hyödyt Suomen taloudelle. Sen laaja käyttöönotto voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 20–25 miljardilla eurolla seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä vastaa 8 prosentin kasvua. Viiden vuoden viivästyminen generatiivisen tekoälyn käyttöönotossa puolestaan hidastaisi bruttokansantuotteen kasvua ja typistäisi kymmenen vuoden aikana saatavat hyödyt 4–5 miljardiin euroon.

“Suomella on kaikki mahdollisuudet saavuttaa edelläkävijän asema tekoälyn laajamittaisessa käyttöönotossa, sillä meillä on vahva hallitustason strategia sekä hyvät olemassa olevat puitteet tiedonhallinnalle ja tekoälyn operoinnille. Lisäinvestoinnit digitaalisiin infrastruktuureihin vahvistavat näitä perusteita. Jotta voimme saada tekoälystä kaiken mahdollisen taloudellisen hyödyn irti, tulee meidän päätöstemme mahdollistaa taitojen kartuttaminen ja innovaatio sekä luoda toimintamalli teknologian kaupallistamiseen Suomessa”, Järvinen päättää.

Lisätiedot:

google@miltton.com