Mikä on sinun lupauksesi vuodelle 2018? Unohda lakot ja aloita jotain uutta, sillä se vaikuttaa positiivisesti koko vuoteen
Lähes puolet (49,43 %) suomalaisista lupaa lopettaa tai vähentää jotain uuden vuoden alkajaisiksi, selviää Canonin teettämästä koko Euroopan kattavasta tutkimuksesta. Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin positiivisemmat uudenvuodenlupaukset, kuten jonkun uuden aloittaminen, vaikuttavat myönteisesti koko tulevaan vuoteen.
Suomalaiset lupaavat tunnetusti karsia paheitaan uuden vuoden alkaessa. Canonin teettämän tutkimuksen mukaan puolet (49,43%) suomalaisista aikoo tehdä uudenvuodenlupauksen lopettaakseen huonon tavan. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista.
Tutkimuksessa selvisi myös, että lopettamiseen liittyvät lupaukset yleistyvät noin 25-vuotiaana. Samalla into uuden aloittamiseen kärsii, vaikka asiantuntijoiden mukaan lupaukset uusista aluista vaikuttavat positiivisesti koko vuoteen.
”Muistot ja kokemukset ovat ihmisen tärkeimpiä asioita. Niihin voi palata esimerkiksi valokuvien kautta. Toivommekin, että tämä tutkimus osaltaan kannustaa ihmisiä toteuttamaan haaveitaan vaikkapa matkustamisesta tai muista uusista kokemuksista perinteisten laihdutuslupausten sijaan”, toteaa Teija Tamminen-Saremaa Canon Oy:n viestinnästä.
Suomalaiset suhtautuvat uudenvuodenlupauksiin rennosti, mutta myös pitävät lupauksensa
Enemmistö suomalaisista (59,5 %) on sitä mieltä, että uudenvuodenlupaus on hyvä keino aloittaa uusi vuosi. Moni myös onnistuu pitämään lupauksensa suhteellisen pitkään: Noin viidennes (19%) ilmoitti pysyvänsä päätöksessään 1-2 kuukautta ja jopa 28 prosenttia yli puoli vuotta. Keskimäärin suomalaiset tekevät 1,1 uudenvuodenlupausta vuosittain. Innokkaimpia ovat eteläkarjalalaiset, joista lähes joka kolmas tekee lupauksia joka vuosi.
Painonpudotus ja herkkulakko yleisimmät lupaukset
Suomalaisten tavoin myös muut pohjoismaalaiset lupaavat yleisimmin lopettaa jonkin henkilökohtaisen pahan tavan. Eniten luvataan pudottaa painoa tai karsia herkkujen syöntiä. Viiden suosituimman lupauksen listalla on myös positiivisia uusia alkuja. Kaikissa Pohjoismaissa yksi suosituimmista lupauksista on ulkoilun lisääminen. Myös pieniä eroja löytyy: norjalaiset lupaavat muita useammin aikaistaa nukkumaanmenoa, tanskalaiset taas vakuuttavat pitävänsä aiempaa paremmin yhteyttä vanhoihin ystäviin ja säästävänsä rahaa ensi vuonna.
Hyvät muistot tekevät meistä onnellisempia
Yli puolet (52,7 %) suomalaisista suunnittelee ensi vuodelle lupauksia, joissa keskitytään uusien muistojen hankkimiseen. Joka viides (21,12%) myös myöntää, että heidän mukavimmat muistonsa liittyvät onnistuneisiin uudenvuodenlupauksiin.
”Tutkimukset osoittavat, että elämyksiin liittyvät muistot tekevät meistä onnellisempia pitkäaikaisesti toisin kuin ympäröivä materia. Tärkeiden tilanteiden muisteleminen auttaa myös palauttamaan myönteisiä tunteita yhä uudelleen”, kertoo onnellisuutta tutkinut psykologian ja käyttäytymistieteen tutkija Simone Schnall Cambridgen yliopistosta.
Lisätiedot Canonista ja tuotteista: www.canon.fi
Yhteydenotot:
Teija Tamminen-Saremaa
teija.tamminen-saremaa@canon.fi
+358 (0)10 544 4609
Canon Oy
Canon Oy kuuluu maailmanlaajuiseen Canon-ryhmään, joka toimii noin 120 maassa ja työllistää lähes 19 000 ihmistä. Canon tarjoaa tulostuksen-, dokumentin- sekä informaationhallinnan ratkaisuja yrityksille sekä kuvantamisen ratkaisuja kuluttajille ja ammattilaisille. Graafiselle teollisuudelle Canon toimittaa digitaalisen painamisen ratkaisuja ja on edelläkävijä myös 3D-tulostamisen ratkaisuissa. Vuonna 1937 perustettu Canon on ollut kuvantamisen johtohahmo jo 80 vuotta.
*Tutkimuksesta:
Tutkimus teetettiin sähköisesti yhdeksässä maassa 23.8.-7.9.2017. tutkimuksen toteuttanut OnePoll on ESOMAR:n ja MRS:n jäsen.
Kysely teetettiin yhteensä 11 000 aikuisella vastaajilla samaan aikaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa, Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Dr. Simone Schnall
Simone Schnall on Body, Mind and Behavior -laboratorioyksikön johtaja ja tutkija Cambridgen yliopistossa. Päivittäisessä työssään hän yhdistää sosiaalipsykologian ja kognitiotieteen käytäntöjä ja teorioita tutkiakseen sitä, kuinka ajatukset ja tunteet vaikuttavat toisiinsa.
Avainsanat:
