Mikroliikkumiselle kaavailtu pysäköintikielto on tehoton sääntelykeino kaupungeille

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa arviomuistiossa esitetään uusia sääntelyvaihtoehtoja sähköpotkulautailulle. Ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin tehottomia, sillä ne eivät huomioi kaupunkien keskinäisiä eroja. Pohjoismainen mikroliikkumisen yhdistys (NMA) katsoo, että ehdotetun kansallisen pysäköintikiellon valmistelussa tulisikin ottaa aikalisä.

Pohjoismainen mikroliikkumisen yhdistys, johon kuuluvat Bird, Bolt, Dott, Lime, TIER ja VOI, katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman arviomuistion ehdotukset eivät ole sopivia kaikkiin Suomen kaupunkeihin, joissa kohdataan toisistaan erilaisia mikroliikkumisen haasteita. 

Ministeriön julkaisemassa arviomuistiossa ehdotetaan viittä eri toimenpidettä, joihin sisältyy esimerkiksi sähköpotkulautojen pysäköinnin kieltäminen jalkakäytävillä, pyöräteillä ja maastossa sekä uusien, mikroliikkumisen ohjausta mahdollistavien liikennemerkkien lisääminen lakiin. Pysäköintikielto olisi velvoittava, eli se koskisi kaikkia kaupunkeja. 

Ministeriö on ehdottanut myös pyöräilyn ja mikroliikkumisen promillerajaa. NMA:n jäsenyritykset pitävät promillerajan asettamista polkupyörille ja kevyille sähköajoneuvoille erittäin kannatettavana ehdotuksena, sillä esimerkiksi HUS:n julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa 75 % viikonloppuöinä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista tapahtuu humalassa.

Sähköpotkulautailuun liittyvät ongelmat ja tarpeet ovat kaupunkikohtaisia

Ministeriön ehdottaman pysäköintikiellon taustalla on erityisesti Helsinkiin keskittynyt sääntelypaine. Vaikka Helsingissä tilanne on muodostunut haasteelliseksi, ongelmat eivät kohdistu samalla tavalla muihin Suomen kaupunkeihin. 

Suomessa yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ovat käytössä jo yli 30 kunnassa, jotka vaihtelevat väkiluvultaan ja sähköpotkulautojen määrältään hyvin suuresti. Useassa kunnassa mikroliikkuminen ei ole aiheuttanut haasteita. Tästä syystä ehdotettu malli olisi tarpeisiin nähden raskas sääntelykeino toteuttaa - etenkin niissä kaupungeissa, joissa sitä ei tarvita. Kustannukset jäisivät loppukädessä myös kaupunkien vastuulle, sillä muutokset vaativat infrainvestointeja sekä valtavia lisäresursseja pysäköinnin valvontaan.

Kaavaillut ehdotukset on mahdollista saavuttaa myös muilla keinoilla 

Helsinki on luonut vuoden 2023 kaudelle kantakaupunkiin rajautuvan toimintamallin, jonka nojalla vuokrattavat sähköpotkulaudat saisi pysäköidä vain tietyille, liikennemerkein osoitetuille paikoille. NMA:n näkökulmasta kansallisen pysäköintikiellon suhteen tulisikin ottaa aikalisä, sillä Helsingin liikennemerkkien varaan nojaava malli ohjaa toimintaa toivottuun suuntaan ilman tarvetta kansalliselle pysäköintikiellon mahdollistavalle lainsäädännölle. On mahdollista, että toimintamallin kautta suurin osa koetuista haasteista ratkeaa, jolloin ministeriön esitys olisi huomattavasti nykyistä sääntelytarvetta laajempi.

Toinen mahdollisuus olisi ottaa mallia Ruotsista, jossa sähköpotkulautojen pysäköintikiellon toimeenpanosta voidaan päättää kuntatasolla. Ruotsissa astui hiljattain voimaan uusi laki, joka kieltää sähköpotkulautojen pysäköinnin muualle kuin pyörätelineisiin tai muille määrätyille pysäköintipaikoille. 

Malli eroaa liikenne- ja viestintäministeriön ehdotuksesta siten, että Ruotsissa kunta voi halutessaan päättää lain soveltamisesta alueellaan. Kunta voi esimerkiksi päättää, koskeeko laki koko kuntaa vai vain osaa siitä. Tämän seurauksena joissakin kunnissa lakia on sovellettu, kun taas toisissa toiminta on jatkunut entiseen tapaan ilman pysäköintipaikkojen osoittamista. NMA:n jäsenet katsovat, että myös Suomen kunnilla tulisi säilyttää määräysvalta pysäköintikiellon toimeenpanosta, niin alueellisesti että koko kunnan tasolla.

Lisätietoja:

David Mothander

david.mothander@bolt.eu