Oivalluksilla parhaiden työpaikkojen joukkoon
Suomalainen työkulttuuri kaipaa innostusta ja parempaa johtamista. Toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää kertoo, kuinka hänen yrityksensä on oivallusten avulla nostanut itsensä Suomen parhaiden joukkoon vuosi toisensa perään.
Tänään vietetään jo kuudetta kertaa kansainvälistä kunnon työn päivää (Decent work day), jolloin juhlistetaan kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo hyvin. Tänä vuonna kunnon työn tekoja tehdään ympäri maan, pieniä asioita, joilla saa työkaverin hymyilemään tai tuotua epäkohdan julki.
Päivä on myös muistutus siitä, että tekemistä työelämän kehittämiseksi riittää – myös meillä Suomessa. Suomen työelämästä leivotaan Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä, mutta tutkimustulokset eivät aina anna mairittelevaa kuvaa työelämämme nykytilasta.
Euroopan työolotutkimuksen (EWCS) mukaan suomalaisten tyytyväisyys omiin työoloihinsa on EU 15:n alapuolella lähes kaikissa työntekijäryhmissä. Huolestuttavinta on, että tyytyväisyys on laskenut tasaisesti aina vuodesta 1995 – vuonna 2010 enää noin 20 prosenttia oli päätoimensa työoloihin erittäin tyytyväisiä.
Pipelife Finlandissa jokainen on päätöksentekijä
Työoloihin vaikuttavat tekijät ovat usein kulttuurisia: arvoihin, asenteisiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä asioita. Suomalaiset kokevatkin esimiestyöskentelyn melkoisena Akilleen kantapäänä – ainoastaan viidennes työikäisistä kokee työskentelevänsä hyvin johdetussa organisaatiossa.
Kimmo Kedonpään luotsaama Pipelife Finland on valjastanut koko henkilöstön kehittämään liiketoimintaa ja kulttuuria yhdessä. Vuodesta 2006 asti yrityksessä on saanut jättää toiminnan kehittämiseksi oivalluksia, joita on tähän päivään mennessä tullut lähes 10 000. Pipelife Finland on myös valittu Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon vuosi toisensa jälkeen. Kedonpään mukaan suurimmat syyt hyvälle menestykselle löytyvät kuuntelusta, arvostuksesta sekä johtajuuteen panostamisesta.
”Yrityskulttuurin kehittäminen ja muutoksen toteutus lähtee aina ylimmästä johdosta. Suomalainen rehellisyys ja luotettavuus tekevät meistä maailman parhaita johdettavia, työntekijöissä pitää vain osata herättää innostus ja kannustaa terveelliseen riskinottoon”, Kedonpää sanoo.
Innostuminen kumpuaa ilmapiiristä ja vaikutusmahdollisuuksista
Aalto-yliopiston ja Filosofian Akatemian tutkija Lauri Järvilehto on Kedonpään kanssa samoilla linjoilla: ”10–15 vuoden sisällä kaiken työn pitää olla aidosti innostavaa. Maailma muuttuu niin nopeasti, että ilman sitä ei ihminen tule jaksamaan – se auttaa tekijöitä selviytymään jatkuvista työnkuvien muutoksista ja jopa kokonaisten alojen pois sulamisesta. Yhden työuran putkea ei enää tulevaisuudessa ole olemassa”, Järvilehto sanoo.
Kansallisissa tutkimuksissa työn innostavuudesta esiin ovat nousseet mm. työpaikan hyvä ilmapiiri ja viihtyisä työympäristö, aikaansaamisen tunne sekä hyvä johtaminen. Parhaat johtamiskäytännöt tuntuvat löytyvän matalahierarkkisista organisaatioista, joissa päätökset tehdään yhdessä. Roolien monipuolistuminen, jaettu johtajuus ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien kasvaminen ovat avainasemassa innostavan työkulttuurin luomisessa.
”Hyvällä johtamisella herätämme halun vaikuttaa, ja oivalluksilla tarjoamme henkilöstölle keinon siihen. Tällä tavalla jokainen henkilöstön jäsen on päätöksentekijä, jokaisella on mahdollisuus tuntea onnistumista”, Kedonpää summaa.
Lisätietoja:
Kimmo Kedonpää, Toimitusjohtaja, Pipelife Finland
+358408486338, kimmo.kedonpaa@pipelife.fi
Lauri Järvilehto, Tutkija, Filosofian Akatemia
+358407709771, lauri.jarvilehto@filosofianakatemia.fi
Margita Klemetti, Hankejohtaja, Työelämä 2020 -hanke
0295047032, margita.klemetti@tem.fi
Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on rakentaa suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin, ja siinä on mukana jo lähes 50 organisaatiota, mukaan lukien keskeiset työelämätoimijat.
Hankkeella on tarkoitus varmistaa mahdollisimman monen työikäisen motivaatiota ja kykyä jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tämä tapahtuu luottamuksen ja yhteistyön syventämisellä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamisella, työvoiman osaamisen kehittämisellä sekä hyvinvoinnin varmistamisella.
Avainsanat: