Online-tapahtumana järjestetyssä Naantali 24h:ssa puitiin ilmastokriisiä ja koronan jälkeistä aikaa
Kolmatta kertaa järjestetty ja tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksituntisena online-tapahtumana toteutettu yhteiskunnan uudistamisen foorumi Naantali 24h keräsi satapäisen joukon yhteiskunnan eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan yhteiskunnan suurista kysymyksistä torstaina 24. syyskuuta. Tapahtumassa keskityttiin luotaamaan koronakriisin vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja pohdittiin, minkälaista uutta ajattelua kriisi meiltä vaatii. Tapahtuman järjestivät tänä vuonna Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, Miltton, Naantalin kaupunki ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK.
Yhteiskunnan uudistamisen foorumi Naantali 24h:n osallistujat keskustelivat muun muassa yhteistyökyvyykkyydestä ja kriisiajan ilmastopolitiikasta.
Aikaisemmat Naantalissa järjestetyt tapahtumat ovat kestäneet 24 tuntia. Virtuaalitilaisuus tiivisti kuitenkin ohjelman kahteen tuntiin ja se järjestettiin Milttonin Contactless -palvelun kautta, jolla varmistettiin tilaisuuden vuorovaikutteisuus. Tapahtuman alkuun kuultiin kolme puheenvuoroa Helsingin yliopiston professori Anu Kantolalta, hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaaelta ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalakselta.
Kantola nosti puheessaan keskeiseksi tulevaa vuosikymmentä määrittäväksi asiaksi kompromissit, joita tullaan todennäköisesti tarvitsemaan yhteiskunnassa jatkossa yhä vahvemmin: politiikassa jokaisen tilanne tulee ottaa huomioon, ja tehdä ratkaisuja joilla mahdollisimman moni pysyy mukana. Suvanto-Harsaae lähestyi kysymystä keskeisistä ratkaisuja vaativista asioista Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Taalas puolestaan korosti puheenvuorossaan että suhteellisen pienillä ja koronatilannetta paljon vähemmän dramaattisilla keinoilla voisimme vielä toistaiseksi selättää ilmastonmuutoksen.
Avauspuheenvuorojen jälkeen kuultiin paneelikeskustelut yhteistyökyvykkyydestä ja kriisiajan ilmastopolitiikasta.
Ensimmäinen paneeli keskittyi kriisin yhteen tuovaan vaikutukseen. Kriisissä yhteiskunnan eri sektoreilta vaaditaan entistä avoimempaa ja sujuvampaa yhteistyötä. Ratkaistavat haasteet ovat yksittäistä yritystä, yksilöä, järjestöä, viranomaista tai yhteiskunnan siiloa laajempia, joten myös ratkaisujen on löydyttävä yhdessä. Yhteistyökyvykkyydestä keskustelivat tapahtumaan osallistuneet KONE:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin, Ateneumin johtaja Marja Sakari ja toimittaja ja tutkija Olli Seuri. Toisessa paneelissa keskusteltiin siitä, miten mahdolliset globaalit ja kansalliset ilmastotoimet ovat pandemiakriisin myötä muuttuneet. Globaali pandemia iski kriisikeskustelun uusiksi, kun lähivuosikymmenten ilmastotavoitteiden sijaan puhuttiinkin yhtäkkiä lähikuukausista selviämisestä. Kriisiajan ilmastopolitiikasta
keskustelun avasivat OP Ryhmän viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuuli Kousa, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palvelujohtaja Maria Teikari ja VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Paneelikeskustelujen jälkeen Naantali 24h -foorumin osallistujat jakautuivat yhdeksään pienryhmään, joissa keskusteltiin teemoittain koronakriisin vaikutuksista Suomeen, Eurooppaan ja ihmisyyteen. Pienryhmien teemoja olivat työ, yhteiso, osaaminen, omistajuus, kehitys, turvallisuus, kasvu, kansainvälisyys ja vapaus. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen kukin ryhmä muodosti omasta teemastaan yhteenvedon ja sopi jatkotapaamisen, jossa teemojen työstäminen pienryhmissä jatkuu tapahtuman jälkeen.
Naantali 24h:n tavoite on määritellä Suomen suuret kysymykset uusiksi ja rakentaa avointa vuoropuhelua aikana, jona sille on huutava tarve. Tilaisuuden kutsuvieraat tulevat yhteiskunnan eri osa-alueilta ja ovat tapahtumassa tasa-arvoisia keskustelijoita ilman titteleitä. Tapahtuma järjestetään yhteisvoimin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n, Naantalin kaupungin ja Milttonin toimesta.
Suunnitelmissa on järjestää vuoden 2021 Naantali 24h jälleen fyysisesti Naantalissa. Lisätiedot:
Ona Aula
Miltton
ona.aula@miltton.fi
+358 40 828 6697
