Peräti 13 % ruokahävikistämme on keitettyä kahvia – Kahvia enemmän hävikkiin päätyy vain vihanneksia ja hedelmiä

Suomalaiset rakastavat korkealaatuista kahvia, ja me juommekin sitä henkeä kohden yli 1 300 kuppia vuodessa. Siitä huolimatta iso osa keittämästämme kahvista päätyy suoraan viemäriin. Osana Hävikkiviikkoa Meira haluaa tuoda esiin kahvipavut arvokkaana ja vaalittuna raaka-aineena, jonka vastuullinen ja ammattitaitoinen viljely ja käsittely toisella puolella maapalloa takaa suomalaisten kahvinjanon sammuttamisen.

Milloin viimeksi kaadoit jäähtyneen kahvin lavuaariin? Luultavasi siitä ei ole kauaa, sillä peräti 13 prosenttia suomalaisten ruokahävikistä on keitettyä kahvia. Vuosittain suomalaisissa kodeissa päätyy miljoonia kiloja ruokaa hävikkiin. Yhden suomalaisen ruokahävikki vuodessa on 20 kiloa, ja tästä 2,6 kiloa on kahvia. Kahvia enemmän hävikkiin päätyy vain vihanneksia ja hedelmiä.* 

Syyskuun puolivälissä vietettävä kansallinen Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta, ja sama tavoite on Meiralla. Kahvi on liian arvokasta viemäriin.

”Uskon, että kahvia ei osata ajatella samalla tavalla ruokahävikkinä kuin vaikkapa leipää. Kahvipapu on kuitenkin arvokas raaka-aine, jonka käsittelyyn ennen sen päätymistä kahvina kauppojen hyllyille tarvitaan satojen alansa ammattilaisten työpanos ja matka maapallon toisella puolella sijaitsevilta viljelmiltä Suomen Vallilaan. Haluamme tehdä osamme ruokahävikin vähentämisessä ja siksi pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta kahvista laadukkaana raaka-aineena”, Meiran vastuullisuus- ja strategiajohtaja Marleena Bask toteaa.

Eniten kahvia lavuaariin päätyy niissä kotitalouksissa, joissa sitä myös juodaan eniten. Yleisin syy kahvihävikille on, että keitettävän kahvin määrää ei osata arvioida oikein.

Kahvin tuotanto on monivaiheinen prosessi

Meiran käyttämät kahvipavut ovat peräisin muun muassa Hondurasista, Brasiliasta, Keniasta, Kolumbiasta ja Ugandasta. Tyypillisesti kahvi viljellään itsenäisillä pientiloilla tai perhetiloilla, joiden osaaminen sekä kestävissä ja tuottavissa viljelytavoissa että kahvin käsittelyssä ovat ensimmäisiä askeleita laadukkaan kahvin tuottamiseksi.

Pientiloilla kahvi poimitaan usein käsin, minkä jälkeen marjat pestään ja niistä poistetaan hedelmäliha ja kuori. Jäljelle jääneet puhtaat kahvipavut kuivatetaan ja kuljetetaan joko keräilyasemalle tai suoraan kahvin käsittelylaitokselle. Papujen laatu tarkistetaan jo tässä vaiheessa tuotantoa useasti. Pavut tai kahvimarjat tutkitaan silmämääräisesti niiden saapuessa tiloilta. Käsittelylaitoksella papujen laatu tarkistetaan usein koneellisesti analysoiden niiden koko, väri ja rikkonaisuus. Pavut myös maistetaan. Lopuksi ne laatuerotellaan ja valmistellaan vientiä varten.

”Meille on tärkeää varmistaa, että kahvimme on tuotettu ammattitaitoisesti ja vastuullisesti. Tämän takia teemme tiivistä yhteistyötä pitkäaikaisten kumppaniemme kanssa alkuperämaissa ja hankimme vastuullisuussertifioitujen tilojen kahvipapuja. Vierailemme myös itse säännöllisesti kahvitiloilla ja käsittelylaitoksissa alkuperämaissamme. Me siis todella tiedämme, mistä kahvimme tulee ja mitä sen tuottaminen on vaatinut koko ketjulta”, Bask kertoo.

Suomalaiset juovat erittäin laadukasta kahvia

Suomalainen kahvimaku on tarkka, ja meillä juodaankin maailman korkealaatuisimpia kahveja. Tämä edellyttää, että kahvin maku tarkistetaan useaan kertaan ennen kuin kahvipavut matkaavat Suomeen.

Ennen ostopäätöstä Meiralle toimitetaan jo etukäteen valikoiduista kahvieristä niin kutsuttu tarjousnäyte, jonka perusteella Suomeen tuotavat kahvierät valitaan. Tämän jälkeen laatu varmistetaan maistamalla papuja vielä ennen laivausta. Viimeiset laadunvarmistukset ja maistot tehdään Vallilassa ennen tuotantoprosessia, sen aikana ja lopullisista, valmiista tuotteista.

”Laadunvarmistustyö on tärkeä aloittaa jo ennen myyntierien hyväksymistä, jotta emme kuljeta Suomeen kahvia tuhansien kilometrien takaa vain todetaksemme, ettei se täytä laatuvaatimuksiamme. Kahvi on sydämen asia meille meiralaisille ja kaikille suomalaisille kahvin ystäville. Toivommekin, että kuljettuaan pitkän ja huikeaa ammattitaitoa monessa eri vaiheessa vaativan matkan pelloilta suomalaisiin koteihin mahdollisimman iso osa kahvista päätyisi ihmisten nautittavaksi, eikä lavuaarista alas”, Bask sanoo.

Hävikkiviikkoa vietetään 13.–19.9.2021.

Yhteystiedot:

Marleena Bask, Vastuullisuus- ja strategiajohtaja

+358 50 3523643
marleena.bask@meira.fi

Helsingin kantakaupungissa tietää saapuneensa Vallillaan, kun ilmassa tuoksuu täyteläinen kahvin aromi. Tuoksu tulee Meiran kahvi- ja maustetehtaalta, jossa paahdetaan jo kolmannes suomalaisten juomasta kahvista; Kulta Katriinaa, Segafredoa ja Saludoa. Täällä päätyvät pakkauksiinsa myös rakastetut Meiran ketsupit, sinapit, maustamis- ja leivontatuotteet, suolat sekä pähkinät. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 84,3 milj. euroa, ja työllistimme 184 henkeä. Meira on osa italialaista Massimo Zanetti Beverage -konsernia, joka on yksi Euroopan suurimmista kahvialan yrityksistä. Päämäärämme on luoda asiakkaillemme, työntekijöillemme ja kumppaneillemme reilusti parempia hetkiä. Sitä olemme tehneet suurella sydämellä ja sinnikkyydellä jo vuodesta 1914.