SUOMALAINEN RUOKAKULTTUURI MURROKSESSA – RUOAN ARVOSTUS NOUSEE, LÄHIRUOKA JO MAAILMAN HUIPPUA
Suomalaisten ruoan arvostus sosiaalisen kanssakäymisen ja hyvinvoinnin muotona nousee kiihtyvää tahtia. Näin väittävät ruoka-asiantuntijat, joiden mukaan suomalaisen ruokakulttuurin murros alkoi EU:hun liittymisen myötä. Samalla ruokaväki peräänkuuluttaa asennekasvatusta.
Ruoka on pitkään mielletty Suomessa jossakin määrin välttämättömäksi pakoksi – pelkäksi vatsan täytteeksi. Muutos ruoan arvostamiseksi hyvinvoinnin lähteenä ja sosiaalisen kanssakäymisen muotona on kuitenkin käynnissä ja kiihtyvä trendi. Tätä mieltä olivat suomalaiset ruoka-alan ammattilaiset Miltton Showroomissa järjestetyssä Makuasiaa -ruokatapahtumassa.
Keskustelu suomalaisten suhteesta ruokaan syntyi Maku-lehden päätoimittajan Marita Joutjärven vetämässä ruokapaneelissa. Paneeliin osallistuivat elintarviketieteiden tohtori ja dosentti Marja-Leena Ovaskainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, keittiömestari Jyrki Sukula HK Ruokatalosta, keittiömestari Pekka Terävä Olo-ravintolasta, elintarvikkeiden aistinvaraisen tutkimuksen professori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta sekä Electroluxin markkinointijohtaja Arto Arhipoff.
Keskustelussa pääasiaksi nousi ruokakulttuurin muutos, joka alkoi EU:hun liittymisen myötä.
- 15 vuodessa muutos ruoka-asenteissa on ollut huomattava. Nyt elämme murroksen aikaa ja se näkyy kaikissa ruoan ympärillä tapahtuvissa uusissa ilmiöissä, kuten tv-ohjelmissa ja blogeissa perinteisten kirjoitettujen medioiden lisäksi, ynnää Jyrki Sukula.
- Ruoan arvostus tulee eittämättä kasvamaan, eikä suunta voi enää muuttua, niin vahvalle pohjalle se nyt rakentuu, totesi Pekka Terävä.
Kaikki panelistit peräänkuuluttivat asennekasvatuksen merkitystä, jotta muutos todella tapahtuisi koko Suomen mittakaavassa.
- Ehdottoman suureen rooliin nousee kodin vaikutus asennekasvatuksessa. Jos emme anna lapsillemme ruokaan liittyviä hyviä yhdessäolon kokemuksia, jää ruoka helposti vain välttämättömäksi pakoksi täyttää vatsa, ynnää Marja-Leena Ovaskainen.
Esille nousi myös kouluruokailu, joka herätti vahvasti tunteita niin panelistien kuin yleisönkin keskuudessa.
- Meidän pitäisi ehdottomasti kuunnella enemmän lapsia ja heidän toiveitaan. On surullista, että päätämme asioita lastemme puolesta ymmärtämättä, että lapset ovat erittäin kiinnostuneita niin mauista ja hajuista kuin ruokaan liittyvästä sosiaalisesta ulottuvuudestakin, kertoo kokemuksistaan Hely Tuorila.
- Kouluruoka ei ole kulu, se on satsaus, Sukula sanoo.
Suomalainen lähiruoka saa keskustelijoilta hyvät arvosanat: Meillä on Euroopan parhaat juurekset ja muissakin raaka-aineissa olemme todella korkealla tasolla.
- Asenteet muuttuvat kokemusten ja tekemisen kautta, pienin askelin päivä kerrallaan, huomauttaa Arto Arhipoff.
Miltton Showroom
Uudenmaankatu 4-6
00120 Helsinki
+358 45 6579607
www.milttonshowroom.fi
www.miltton.fi