Suomelan Omakotitalotutkimus: Omakotitalo-omistajille jää mukavasti rahaa elämiseen
Omakotitaloasuminen mielletään kalliiksi asumismuodoksi yhä kasvavien asumis- ja lainahoitokustannusten vuoksi. Suomelan Omakotitalotutkimuksesta selvisi, että suurimmalla osalla omakotitalouksista jää melko paljon rahaa käyttöön pakollisten asumis- ja elinkustannusten maksamisen jälkeenkin. Taloudet seuraavat kuluja, ja niihin yritetään vaikuttaa mm. kilpailuttamalla sähköyhtiöitä. Omakotitaloasujat uskovat suomalaisen talouden vakauteen sekä oman talonsa markkina-arvon kasvuun.
Yli 10000 omakotitaloasujan elämäntilannetta ja mielipidettä luodannut Suomelan Omakotitalotutkimus tuo uutta tietoa omakotitalossa asuvien taloudellisesta tilanteesta. Tällä kertaa haluttiin selvittää, paljonko omakodissa asuville talouksille jää rahaa jäljelle, kun kaikki asumis- ja elinkustannukset on ensin maksettu.
Tutkimuksen mukaan suurimmalle osalle omakotitalouksista jää mukavasti rahaa käyttöön asumis- ja elinkustannusten maksamisen jälkeenkin. Joka viidennelle jää 300–499 euroa, ja yhtä usealle 500–699 euroa kuukaudessa käteen. Yli kolmasosalle tutkimukseen vastanneista liikenee kuukaudessa vapaaseen käyttöön yli 700 euroa tai enemmän.
Pakolliset kustannukset tuntuvat tekevän osalle kuitenkin merkittävän loven palkkapussiin. Seitsemän prosenttia omakotitaloasujista ilmoitti, että heidän rahansa menevät enimmäkseen asumis- ja elinkustannuksiin. Neljännes vastaajista kertoi, että heille jää rahaa alle 300 euroa kuukaudessa muuhun käyttöön.
Talouden seuranta
Suomelan Omakotitalotutkimuksesta selvisi, että suurin osa vastaajista eli kaksi kolmesta kertoi seuraavansa taloutensa kustannuksia, mutta ei pidä varsinaisesti tarkkaa kirjaa niistä. Asumiskustannuksia seurataan muita kuluja enemmän, sillä joka neljäs ilmoitti kirjaavansa ne tarkkaan. Joka kymmenes taas kertoi pitävänsä kirjaa talouden muista raharei’istä kuten lainoista, ruokakuluista. Tutkimuksen mukaan joka kymmenes vastaaja ei pidä kirjaa mistään taloutensa kuluista.
Sähkölasku minimiin
Omakotitaloissa kaikkein yleisin päälämmitysmuoto on suora sähkölämmitys. Liki neljännes omakotitaloista lämpiää öljyllä, reilu kymmenes puulla ja lähes yhtä moni varaavalla sähkölämmityksellä.
Viime vuosina asumiskustannukset ovat kasvaneet muun muussa sähkönhinnan nousun vuoksi. Lähes puolet omakotitaloasujista on kilpailuttanut sähköyhtiöitä edullisempien sähkölaskujen toivossa. Etenkin yli 60-vuotiaista jopa puolet kilpailutti sähköyhtiöitä, kun taas 20–29-vuotiaista vain 40 prosenttia teki samoin. Kilpailuttaneista kuusi kymmenestä päätyi vaihtamaan sähköyhtiötään. Vuonna 2004 sähköyhtiötä kilpailuttaneita oli vähemmän, vain neljä kymmenestä, mutta heistä päätyi vaihtamaan sähköyhtiötä yhtä moni kuin tänä vuonna.
Kiinteistöverosta ei tarkkaa tietoa
Suomalaisella omakotitaloasujalla keskimääräinen kiinteistövero oli tänä vuonna 100–199 euroa. Reilu kolmannes arvioi sen nousseen jonkin verran, ja vajaa kolmanneksen mielestä siihen ei tullut juurikaan muutosta. Omakotitaloissa asuvista lähes kolmannes ei ollut tietoinen siitä, mitä kiinteistöverolle tapahtui viime vuoteen verrattuna. Vanhemmista, yli 60-vuotiaista puolet tiesi sen nousseen tänä vuonna, kun taas nuoremmista omakotitaloasujista, 20–29-vuotiaista vastaajista suurin osa (60 %) ei ollut seurannut kiinteistöveroa.
Talon markkina-arvon suhteen optimistisia
Suhtautuminen omakotitalojen hinnankehitykseen on toiveikas, sillä lähes puolet omakotitaloasujista uskoi talonsa markkina-arvon kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana. Erityisesti alle 40-vuotiailla usko arvonnousuun on vanhempia ikäryhmiä vahvempi. Vajaa puolet vastaajista uskoo talonsa markkina-arvon pysyvän muuttumattomana. Vain seitsemän prosenttia omakotitaloasujista uskoo talonsa markkina-arvon kääntyvän laskuun seuraavan vuoden aikana.
Luottavaisesti mutta pienellä varauksella
Suuri osa suomalaisista omakotitaloasujista on luottavaisia kotimaan talouden suhteen, joskin hieman varauksellisemmin kuin aikaisempina vuosina. Omakotitaloasujista neljä kymmenestä uskoo, että kotimaan talous kasvaa voimakkaasti tai jonkin verran seuraavan 12 kuukauden aikana. Joka neljäs on sitä mieltä, että kotimaan taloudessa ei tapahdu muutoksia. Yhtä moni odottaa kotimaan talouden taantuvan voimakkaasti tai jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Ikäluokittain vertailtuna yli 50-vuotiaat ovat hieman optimistisempia tulevaisuuden suhteen kuin nuoremmat ikäpolvet.
