Täsmennyksiä Guggenheim Helsinki -museosta julkisuudessa esitettyihin näkemyksiin

Guggenheim Helsinki -museosta viime viikon torstaina julkistettu esitys on herättänyt julkisuudessa aktiivisen keskustelun lisäksi joitain epätäsmällisiä ja osin harhaanjohtavia tietoja. Jotta keskustelu esityksestä voi pohjautua faktoihin, antavat Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ja Helsingin kaupunki mielellään lisätietoa esityksestä ja sen yksityiskohdista sekä vastaavat mahdollisiin esitystä koskeviin lisäkysymyksiin.

”Laajapohjainen keskustelu Guggenheim Helsinki -hankkeesta sekä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Helsingin kaupungin viime viikolla julkistamasta esityksestä on arvokasta ja tärkeää. On itseisarvoista, että Helsingin kaupunginhallituksella ja -valtuustolla on sekä riittävästi aikaa että oikeat tiedot päätöksentekonsa tueksi”, sanoo Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti.

Helsingin kaupunki ei vastaa museon rakentamisen rahoittamiseksi otettavan lainan takaisinmaksusta

Guggenheim Helsinki -museon rakennuskustannusten esitetään jakautuvan Helsingin kaupungin ja yksityisten rahoittajien kesken. Esityksessä kaupungin osuus rakennuskustannuksista olisi enintään 80 miljoonaa euroa. Loppuosa rakennuskustannuksista, 50 miljoonaa euroa, katettaisiin yksityisellä rahoituksella ja lainalla. Näiden kustannuksista vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö.

Helsingin kaupunki toimisi rakennuskustannuksien rahoittamiseksi otettavan lainan takaajana. Julkisuudessa on esitetty joitain puheenvuoroja, joissa on noussut esiin huoli kaupungin roolista lainan takaajana ja joutumisesta lopulta lainan maksajaksi.

Säätiö on sitoutunut suorittamaan takaisinmaksun riippumatta kävijämäärästä ja kävijöiltä perityn lisämaksun suuruudesta. Tukisäätiön vastuu lainan kuluista on myös kirjattu Helsingin kaupungin ja Tukisäätiön väliseen sopimusluonnokseen.

Tukisäätiö rahoittaisi takaisinmaksun lahjoituksin, museon omilla tuloilla sekä varaamalla museolipun hinnasta kolme euroa kävijää kohden (yhteensä 1,65 miljoonaa euroa vuodessa). 

”Jo tähän mennessä – ensimmäisen kolmen vuoden aikana – Tukisäätiö on hankkinut Guggenheim Helsingille yli 30 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta. Tämä siis jo ennen kuin museon rakentamisesta on tehty päätöstä. Tähän suhteutettuna lainan alkupääoma (35 miljoonaa euroa) on varsin kohtuullinen takaisinmaksettava”, Ari Lahti sanoo.

Jos hanke etenee, jatkuu yksityinen varainhankinta, mutta sen lisäksi rahoitusta Tukisäätiölle tuovat museon omat tulot ja museon pääsylipuista tehtävät varaukset. Guggenheim-hankkeen budjetti on laadittu siten, että Tukisäätiö voi esitetyn budjetin raameissa käyttää lainan lyhennyksiin ja kuluihin 1,65 milj. euroa vuodessa. Kaupunki ei osallistuisi lainan kuluihin.

”Lainan kulut katetaan ensisijaisesti varaamalla museon pääsylipputuloista kolme euroa kultakin kävijältä. Siinäkin tapauksessa, että kävijämäärä jäisi huomattavasti arvioidusta (kävijämääräodotus 550 000 kävijää vuodessa), Tukisäätiö rahoittaisi lainan kulut itse. Pankki on kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että lainan korot pystytään maksamaan. Esimerkiksi lainan korkojen kattamiseen tarvittaisiin vain 175 000 kävijää vuodessa. Toissijaisesti lainan kuluja voidaan rahoittaa myös muilla museon tuloilla tai Tukisäätiön tekemällä varainhankinnalla”, Lahti jatkaa.

Mikäli Tukisäätiön tulotavoitteet eivät kuitenkaan kaikesta huolimatta syystä tai toisesta toteutuisi, Tukisäätiö vastaisi lisärahoituksen hankkimisesta tai kulujen karsimisesta museon toimintabudjetissa.

Kuten apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen esityksen julkistuksen yhteydessä totesi, Helsingin kaupunki tai veronmaksajat eivät olisi vastuussa lainan takaisinmaksusta. Tämä on myös kirjattu Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön väliseen sopimusluonnokseen[1].

”Helsingin kaupungin takaus on suunnitelmassa mukana pankin takia – jotta lainan korko olisi mahdollisimman alhainen”, Ari Lahti alleviivaa.

6,5 miljoonan euron tilakustannuksesta 924 000 euroa on kiinteistön ylläpitokustannuksia, loppuosa rakentamisinvestoinnin takaisinmaksua ja tulonmenetystä tontinvuokrasta

Esityksen mukaan Helsingin kaupunki vastaisi museon tilakustannusten (6,5 miljoonaa euroa vuodessa) kattamisesta.

Tilakustannus vastaa vuokraa, jonka kaupunki kiinteistön omistajana yleensä perisi kiinteistön käyttäjältä kattaakseen investointinsa takaisinmaksun, pääomakustannukset, ylläpitokustannukset sekä tontinvuokran. Mikäli Helsingin kaupunki perisi museolta vuosittain 6,5 miljoonan euron tilakustannuksen, kattaisi summa kaupungin rakentamis- ja pääomakustannukset sekä ylläpitokustannukset hankkeessa.

Tilakustannus on laskettu Guggenheim Helsingin tapauksessa samoin periaattein kuin muissakin kaupungin rakentamishankkeissa. Koska tilakustannus lasketaan toteutuneiden rakentamiskustannusten perusteella, selviää lopullinen tilakustannus vasta rakentamisvaiheen päätyttyä.

Tilakustannuksesta 2,67 miljoonaa euroa vuodessa on rakentamiskustannuksen (80 miljoonaa euroa) poistoja. Poistoajaksi on laskettu 30 vuotta.

Tilakustannuksesta 2,4 miljoonaa euroa vuodessa on kaupungin rakentamiseen sitoman pääoman korkoa. Kustannus on laskettu kolmen prosentin korkokannalla.

Tontinvuokran osuus tilakustannuksesta on 504 000 euroa vuodessa. Tontinvuokran määrittelyssä on käytetty kaupungin sisäisen tontinvuokrauksen laskentaperusteita.

Loppuosa tilakustannuksesta, 924 000 euroa, on vuosittaisia ylläpitokustannuksia. Näitä ovat esimerkiksi lämmitys, sähkö, vesi, kiinteistönhuolto ja isännöinti sekä muu kiinteistöön liittyvä ylläpito- ja korjaustyö. Ylläpitokustannuksilla ei kuitenkaan kateta museorakennuksen perusparannusinvestointeja.

Tilakustannuksen lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia tontin esirakentamisesta ja liikennejärjestelyistä sekä tulevien vuosien perusparannusinvestoinneista. Lisäksi kaupungin omistamalle Helsingin Satama Oy:lle aiheutuu kustannuksia satamatoimintojen sopeuttamisesta. Kustannuksia syntyisi riippumatta siitä, mitä tontille rakennetaan, sillä kaupungin vakiintuneen käytännön mukaisesti tontit luovutetaan hankkeiden käyttöön rakentamiskelpoisena. Näin ollen kustannuksia ei tulisi kokonaisuudessaan sisällyttää Guggenheim Helsingin kustannusarvioon. Suuntaa-antavia kustannuksia on tarkasteltu tarkemmin Helsingin kaupungin arviointiraportissa[2].

Selvityksen ulkopuolelle jää lisäksi sellaisia Helsingin kaupungille koituvia hyötyjä, joita ei voi tässä vaiheessa vielä tarkasti laskea:

1)       Jos matkailijoita tulee Guggenheimin ansiosta merkittävästi lisää, merkitsee se mahdollisia lisäinvestointeja matkailualalle, kuten hotelli- ja ravintolakapasiteetin kasvattamiseen. Tätä positiivista investointivaikutusta ei ole mukana taloudellisten vaikutusten laskelmissa, joissa on huomioitu ainoastaan matkailijoiden lisääntynyt kulutus.

2)      Mikäli Guggenheimin vaikutus Helsingin imagoon ja vetovoimaan on myönteinen, olisi tälläkin suuri taloudellinen merkitys. Vaikutuksen arvoa ei ole rahallisesti laskelmissa mukana, koska sen suuruutta on vaikea arvioida etu- tai edes jälkikäteen.

Vos-tuki olisi osa toimintavaiheen budjettia

Museon toimintavaihe esitetään rahoitettavaksi siten, että museotoiminnasta vastaa Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion vos-järjestelmän mukaisella tuella. Museon vuotuiset toimintamenot olisivat yhteensä 11,6, joista valtion laskennallinen vos-tuki olisi enintään 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Vos-tukea museo saisi samoin perustein kuin muut museot Suomessa.

Vos-laskelma perustuu museon arvioituun henkilötyövuosimäärään (86) ja sen perusteella laskettuun keskimääräiseen tukeen valtionosuuden piirissä oleville museoille. Valtion vos-tuella katetaan museon toimintakuluja, ei lainanlyhennyksiä tai rakennuskustannuksia toisin kuin joissain väitteissä on esitetty.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan Guggenheim Helsinki -museo otettaisiin museoiden valtionosuusjärjestelmän piiriin, mikäli museon toiminta käynnistyisi ja sen toiminta täyttäisi museolain ja -asetuksen edellytykset.

”Museolle myönnettävä vuosittainen valtionosuus perustuisi museon henkilötyövuosien määrään ja olisi suurusluokaltaan enintään 1,3 miljoonaa euroa. Arvioimme, että valtionosuuden piiriin ottaminen voidaan toteuttaa ilman, että muiden museoiden rahoitus vähenisi. Museon rakentamisen rahoittamiseen valtio ei osallistuisi”, Grahn-Laasonen kirjoitti Facebookissa 3.11.[3]

Grahn-Laasonen on mm. Ylen mukaan todennut vos-tuen järjestyvän muiden museoiden rahoitusta vaarantumatta ”kiitos hyvin kehittyneiden veikkausvoittovarojen”.[4]

Kaupungin osuus kustannuksista ei ole kasvanut – esitys pienentää kaupungin riskiä

Esitys pienentää Helsingin kaupungin riskiä ja korostaa yksityisen rahan roolia aiempaan verrattuna Guggenheim Helsinki -museohankkeessa. Helsingin kaupunki osallistuisi rakennusinvestointiin ja vastaisi kiinteistön vuosittaisista tilakustannuksista. Kaupunki ei rahoittaisi museotoimintaa eikä lainaa tai sen kuluja.

Toisin kuin joissain puheenvuoroissa on esitetty, Helsingin kaupungin maksuosuus ei ole kasvanut verrattuna aikaisempiin Guggenheim Helsinki -museosta laadittuihin ehdotuksiin. Guggenheim-säätiön syksyllä 2013 julkistamaan Uudistettuun Ehdotukseen oli laskettu neljä esimerkinomaista rahoitusmallia museon rakentamiskulujen kattamiseen. Mitään näistä malleista ei sellaisenaan viety eteenpäin, vaan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun ratkettua Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö määrittelivät yhdessä jatkosuunnittelun lähtökohdat.

Yksityisellä rahoituksella katettaisiin Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri osuus: rakennusvaiheessa yksityiset tahot vastaisivat noin 40 % kokonaiskustannuksista; museon toimintavaiheessa Helsingin kaupungin osuus rajoittuisi kiinteistön vuosittaisista tilakustannuksista vastaamiseen ja valtion rooli vos-tukeen.[5]

Vaikka museohankkeella on takanaan laajapohjainen yksityinen rahoitus, museon suurimmat hyötyjät olisivat Helsingin kaupunki ja Suomen valtio suorien ja epäsuorien taloudellisten vaikutusten kautta.[6]

[1] http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2016/11/Guggenheim-Helsingin-Tukisäätiön-ja-kaupungin-välinen-sopimus.pdf 

[2] http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2016/11/Guggenheim-Helsinki-–-Arvio-hankkeen-taloudellisista-vaikutuksista.pdf

[3] https://www.facebook.com/sannigrahn/posts/10154070148807749

[4] http://yle.fi/uutiset/3-9271643

[5] Museon budjettiesitys tarkemmin: http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2016/11/Guggenheim-museon-talousarvio.pdf.

[6] http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2016/11/GHTS_Yhteenveto_työryhmän_esityksestä.pdf

Lisätietoa:

Ari Lahti
Puheenjohtaja, Guggenheim Helsingin Tukisäätiö

Ritva Viljanen
Apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt:

Jukka-Pekka Myllys, Miltton
045 673 3056, jukka-pekka.myllys@miltton.fi

Avainsanat: