Tutkimus: Lähes 40 % suomalaisista ei ole valmiita osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Suomalaisten kyky ja halukkuus osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on koetuksella, selviää konsulttitalo Milttonin tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista vain joka neljäs sanoi haluavansa tehdä enemmän maailman parantamiseksi. Tulosten perusteella suuri osa suomalaisista on uupunut yrityksiinsä saada aikaan yhteiskunnallista muutosta ja rakentaa valoisampaa tulevaisuutta. 

Suomalaisten kokemus siitä, miten paljon he uskovat voivansa vaikuttaa ympäröivään maailmaan, on koetuksella, selviää konsulttitalo Milttonin tuoreesta tutkimuksesta. Laajassa laadullisia ja määrällisiä tutkimusmetodeja yhdistävässä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä asiat yhteiskunnassa aiheuttavat kitkaa ihmisten päivittäisessä elämässä. 

Lähes 40 prosenttia tutkimuksen vastaajista sanoo, että he eivät ole valmiita käyttämään voimavarojaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, koska se vaatii itseltä paljon jaksamista.  

Vain joka neljäs vastaaja sanoi haluavansa tehdä enemmän maailman parantamiseksi ja esimerkiksi kuluttaa vastuullisemmin. 

Samaan aikaan jopa puolet suomalaisista ajattelee, että nyky-yhteiskunnan ongelmien ratkaiseminen vaatii laajoja rakenteellisia, esimerkiksi talousjärjestelmään liittyviä muutoksia.  

Ongelmia pidetään kuitenkin niin suurina ja monimutkaisina, että niihin tarttuminen koetaan sulaksi mahdottomuudeksi. Vastaajat eivät löydä toiminnalleen välimuotoa, joka yhdistäisi yksilön vastuun ja laajemmat ratkaisut. 

Vain noin viisi prosenttia suomalaisista kokee olevansa aktiivinen ja osallistuva ihminen sekä tuntevansa vaikuttamisen tavat ja järjestelmät. 

Yhteiskunnallinen keskustelu liian repivää ja pahansuopaa

Lisäksi yhteiskunnallisen keskustelun repivyys vähensi ihmisten intoa osallistua keskusteluun.  

Kaikista vastaajista liki puolet piti yhteiskunnallista keskustelua kiinnostavana, mutta reilusti yli kolmannekselle keskustelu tuntui kaukaiselta ja siihen oli heidän mielestään vaikea osallistua. 

Reilusti yli kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että julkisessa keskustelussa toiset ymmärretään tahallisesti väärin, ja lähes kolmannes haluaakin keskustella yhteiskunnallisista asioista vain samaa mieltä olevien kanssa. 

“Ihmiset ovat koko ajan varovaisempia ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, koska he eivät halua tulla niputetuksi väärään ryhmään. Niinpä oma mielipide kerrotaan vaikkapa meemien avulla tai sosiaalisen median vaikuttajan viestiä tukemalla sen sijaan, että oma mielipide ilmaistaisiin suoraan”, kertoo Elina Reponen, Milttonin bisnesantropologi ja tutkimuksesta vastaava johtava neuvonantaja. 

Hallinnan tunnetta haetaan uutisista ja kotivarasta

Kaoottisessa maailmassa ihmiset ovat taipuvaisia hakemaan hallinnan tunnetta asioista, joiden ajattelevat olevan yksilön omissa käsissä.  

“Esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa on nähty, että ihmiset pyrkivät luomaan keinotekoista hallinnan tunnetta esimerkiksi pysyttelemällä kärryillä jatkuvasta uutisvirrasta ja kerryttämällä kotivaraa”, Reponen kertoo.  

Tutkijat nimesivät tutkimuksen tulosten perusteella viisi tiiviisti toisiinsa kietoutunutta kitkaa, jotka vaikuttavat ihmisten kokemukseen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta: mittakaavavirhe, näennäisvarmuus, toimijuusparisto, interpassiivisuus ja rakenteiden ravistelu.

Elina Reponen painottaa, että yhteiskunta voi kehittyä vain, jos ihmiset kokevat voivansa toimia aktiivisesti sen sijaan, että he kokevat olevansa vain passiivisia vastaanottajia. Tutkimuksessa tunnistetut kitkat tekevät yhteiskunnan toiminnasta hitaampaa ja kankeampaa. 

“Kitkat uhkaavat osallisuutta, innovaatioita ja yhteiskunnallista muutosta sekä vaikuttavat yritysten ja organisaatioiden elinvoimaan ja yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin”, Reponen sanoo. 

“Tutkimuksen mukaan toimijuutta tulisikin suojella ja rakentaa yhteiskunnan eri tasoilla niin, että kitkat käännetään merkityksellisyyttä tuottavaksi toiminnaksi.”  

Miltton toteutti laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävän soveltavan antropologisen tutkimuksen huhti–toukokuussa 2023. Tutkimuksessa syvähaastateltiin 11 ihmistä eri puolelta Suomea. Tulokset kvantifioitiin kyselyllä, johon vastasi 1 043 18–74-vuotiasta suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on 1,6 % suuntaansa. 

Lisätietoja tutkimuksesta:  

Tunnistetut kitkat: 

Milttonin tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vastauksen perusteella tutkijat nimesivät viisi tiiviisti toisiinsa kietoutunutta kitkaa, jotka hankaloittavat tai hidastavat ihmisten osallistumista. Niille annettiin nimet mittakaavavirhe, näennäisvarmuus, toimijuusparisto, interpassiivisuus ja rakenteiden ravistelu. 

Mittakaavavirhe ilmenee yksilön toiminnan ja suurten, systeemisten ongelmien välillä. 48 % vastaajista pitää yhteiskunnallista keskustelua kiinnostavana, mutta se tuntuu kaukaiselta ja siihen on vaikea osallistua. Ihmiset kokevat yksilön toiminnan taisteluna tuulimyllyjä vastaan samalla, kun systeemisiä ongelmia kutsutaan syystä systeemisiksi – ne nähdään niin suurina ja monimutkaisina, että tutkimuksen vastaajat näkevät niihin tarttumisen sulana mahdottomuutena. Vastaajat eivät löydä toiminnalleen välimuotoa, joka yhdistäisi yksilön vastuun ja laajemmat ratkaisut. 

Näennäisvarmuus kuvaa ilmiötä, jossa ihmiset kokevat maailman vaikeaksi hallita ja pyrkivät saavuttamaan hallinnan tunteen keskittymällä yksilön kontrolloitavissa oleviin asioihin. Taustalla vaikuttavat viime vuosien yhteiskunnalliset kriisit, jotka ovat luoneet ahdistusta ja epämukavuutta. Näin ollen hallinnan tunnetta pyritään luomaan keinotekoisesti esimerkiksi pysyttelemällä kärryillä jatkuvasta uutisvirrasta ja kerryttämällä kotivaraa. 

Toimijuusparistolla tarkoitetaan ihmisen henkisiä voimavaroja henkilökohtaisen elämän ja yhteiskunnallisen osallistumisen välillä. Lähes 40 % vastaajista ei ole valmiita käyttämään voimavarojaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen, koska sen koetaan vaativan liikaa resursseja. Vallitsevan yhteiskunnallisen keskustelun repivyys tyhjentää ihmisten niin sanottua toimijuusparistoja eli henkisiä voimia entistä enemmän ja uhkaa irtaannuttaa yksilön yhteiskunnallisesta toiminnasta.  

Interpassiivisuus on seurausta ihmisten korostuneesta tarpeesta kiinnittyä tiettyihin ryhmiin ja erottautua toisista. Suomalaisista 71 % on sitä mieltä, että julkisessa keskustelussa toiset ymmärretään tahallisesti väärin, ja lähes kolmannes haluaa keskustella yhteiskunnallisista asioista vain samaa mieltä olevien kanssa. Samalla ihmiset ovat koko ajan varovaisempia ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin välttääkseen tulemasta leimatuksi väärään ryhmään kuuluvaksi. Niinpä oma mielipide kerrotaan vaikkapa meemien avulla tai sosiaalisen median vaikuttajan viestiä tukemalla.  

Rakenteiden ravistelu haastaa yhteiskunnassa vallitsevia sosiaalisia rakenteita eli opittuja tapoja ja normeja, joiden mukaan toimitaan. Toisille näiden rakenteiden noudattaminen saattaa luoda turvallisuuden tunnetta, kun taas toiset kyseenalaistavat ne ja haluavat muutosta. Vallitsevien normien muuttaminen on kuitenkin haastavaa, jos niiden tilalle ei kollektiivisen mielikuvituksen puutteen takia löydy vaihtoehtoista toimintatapaa.   

Lisätietoja: 
Elina Reponen 
Johtava neuvonantaja 
+358415063188 
elina.reponen@miltton.com 

Miltton on kasvava pohjoismainen konsulttitalo, joka työllistää yli 400 eri alojen asiantuntijaa. Milttonilla on toimistot Helsingissä, Brysselissä, Tukholmassa, Tallinnassa ja Washington DC:ssa.