Tutkimus: Vaikenemisen aika on ohi – suomalaiset odottavat yrityksiltä yhteiskunnallisia kannanottoja sekä asiakkaina että työntekijöinä

Valtaosa suomalaisista (75 %), ruotsalaisista (80 %) ja virolaisista (85 %) haluaa yritysten osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Markkinointiviestintätoimisto Milttonin teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten näkemyksiä yritysten yhteiskunnallisista kannanotoista. Vain alle 10 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, ettei yritysten tulisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin. Etenkin nuorille yritysten rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana on tärkeää myös työnantajanäkökulmasta.

Miltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiMiltton Paa pois pensaasta tutkimusraporttiValtaosa suomalaisista (75 %), ruotsalaisista (80 %) ja virolaisista (85 %) haluaa yritysten osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Tämä käy ilmi markkinointiviestintätoimisto Milttonin teettämästä kyselystä. Ilmiö näkyy voimakkaasti kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin nuorten kohdalla muita vahvemmin. Pelkkä hyväntekeväisyys ei kuitenkaan riitä, vaan yrityksiltä odotetaan nimenomaan konkreettisia tekoja ja kannanottoja tärkeisiin aiheisiin, myös sellaisiin, jotka eivät suoraan liity yrityksen liiketoimintaan. Jopa 69 prosenttia suomalaisista odottaa yrityksiltä kannanottoja myös vahvasti polarisoivista aiheista. Vain 6–7 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, ettei näillä asioilla ole merkitystä.

”Suomessa yritykset eivät ole perinteisesti ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin – toistaiseksi. Tasa-arvoisen avioliiton puolesta järjestetty #metahdomme-yrityshaaste oli eräänlainen vedenjakaja suomalaisyritysten osalta. Se sai liikkeelle monet sellaisetkin yritykset, jotka eivät olleet aiemmin olleet yhteiskunnallisesti kovin aktiivisia. Sittemmin kantaaottavia tekoja on nähty tihenevää tahtia, viimeisimpinä esimerkkeinä vaikkapa Finlaysonin palkkatasa-arvokampanja tai K-ryhmän ja WWF:n yhteinen vaelluskalojen kuturauha-kampanja,” sanoo johtaja Lauramaria Havu Milttonilta.

Milttonin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa teettämään kyselyyn vastasi tuhat ihmistä kustakin maasta. Suomen ja Ruotsin osalta vastausten edustavuus on hyvä sekä iän, sukupuolen, koulutustaustan että asuinpaikan suhteen. Viron tuloksiin voi vaikuttaa se, että vastauksia saatiin pääasiassa isoista kaupungeista, Tallinnasta ja Tartosta, vaikka ikä- ja sukupuolijakauma onkin laaja.

”Sivustaseuraajan rooli on mennyttä maailmaa”

Tärkeimpinä teemoina yrityksen kannanotoille tutkimuksessa nähtiin ilmastonmuutos, työ- ja ihmisoikeudet sekä kiertotalous. Eroja maiden välillä kuitenkin löytyy: ruotsalaisille erilaiset sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat muita tärkeämpiä. Suomessakin etenkin nuoremmat ikäpolvet pitävät niitä erittäin tärkeinä. Iäkkäämpien ikäryhmien joukossa veronkierto nousi Suomessa muita maita voimallisemmin esiin. Virossa puolestaan liikakulutus ja sukupuolten palkkatasa-arvo olivat korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Yhteiskunnallinen aktiivisuus vaikuttaa tutkimuksen mukaan myös yrityksen työnantajamielikuvaan. Valtaosa suomalaisista pitää yhteiskunnallisia kannanottoja tärkeinä työnantajan kohdalla. Toisaalta viidennes suomalaisista pitää sitä merkityksettömänä, kun Ruotsissa näin ajattelevia on vain 10 prosenttia. Myös työnantajamielikuvan kohdalla vastuullisuus on nuorille merkityksellisempää kuin vanhemmille ikäpolville.

”Yritysten on syytä kiinnittää huomiota siihen, että neutraalin sivustaseuraajan rooli on ohi. Nuoremmat osaajat odottavat yrityksiltä aiempaa enemmän yhteiskunnallista näkyvyyttä. Jos haluaa parhaat mahdolliset tekijät taloon, on uskallettava ottaa myös itse kantaa. Yritysten kannattaa varautua siihen, että heiltä tullaan entistä herkemmin kysymään mielipidettä yhteiskunnallisista aiheista”, sanoo Miltton Purposen toimitusjohtaja Maria Wetterstrand.

MUISTILISTA YRITYKSILLE

IHMISET ODOTTAVAT YRITYKSILTÄ ENEMMÄN. Yrityksiä ei enää arvioida vain suhteessa kilpailijoihin, vaan osana koko yhteiskuntaa. Sidosryhmät kuluttajista sijoittajiin ja työnhakijoihin haluavat tietää, miten yritys hoitaa vastuullisuuttaan ja että se työskentelee edistääkseen positiivista muutosta toimintaympäristössään.

YRITYKSEN EI TARVITSE OLLA TÄYDELLINEN OTTAAKSEEN KANTAA. Tärkeämpää on avoimuus, rehellinen itsetutkiskelu ja sitoutuminen oman toiminnan kehittämiseen. Kannanotot vaikuttavat parhaiten, kun niiden taustalla on selkeitä tavoitteita ja konkreettisia tekoja.

YRITYKSET EIVÄT VOI ENÄÄ SEURATA SIVUSTA. Viestinnästä on tullut nopeutuva sarja reaaliaikaisia keskusteluja, joita on yhä vaikeampi vain tarkkailla sivusta. Yritysten odotetaan osallistuvan keskusteluihin, joilla on merkitystä yrityksen työntekijöille ja eri sidosryhmille – eikä vain yrityksen liiketoimintaan liittyen.

HYVÄ YRITYS PALKITAAN. Sen lisäksi että vastuullisuus on hygieniatekijä liiketoiminnassa, voidaan siihen nojaava brändäys ja hyvin pohditut kannanotot kääntää myyntiä, mainetta ja markkinointia tukeviksi työkaluiksi. On myös tärkeä hyväksyä, että positiivista muutosta voidaan vauhdittaa kaupallisin keinoin.

Englanniksi/ruotsiksi
Maria Wetterstrand, toimitusjohtaja, Miltton Purpose
p. 044 796 1163
maria.wettenstrand@miltton.fi

Suomeksi
Lauramaria Havu, johtava asiantuntija, Miltton Oy
p. 040 721 8383
lauramaria.havu@miltton.fi

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava viestintätoimistoryhmä, jonka tytäryhtiöitä ovat Miltton, Miltton Brussels, Miltton Creative, Miltton Labs, Miltton Markets, Miltton Networks, Miltton Nordics, Miltton Purpose, Miltton Sparks ja Nordic West Office. Ryhmän palveluksessa on yli 200 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 19,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 35 %. Miltton Group on itsenäisessä kotimaisessa omistuksessa.