Tutkimus*: Valtaosan mielestä masennukseen ei saa Suomessa hoitoa helposti ja nopeasti

Tuoreen tutkimuksen mukaan vain vajaa kolmannes suomalaisista uskoo, että masennukseen saa Suomessa hoitoa helposti ja nopeasti. Lisäksi tulokset paljastavat, että joka viidennellä suomalaisella on diagnosoitu masennus ja yli puolet on joskus tuntenut itsensä masentuneeksi.

hteensä 55 prosenttia kyselyyn vastanneista on eri mieltä tai osittain eri mieltä siitä, että masennukseen saa hoitoa helposti ja nopeasti. Tämä käy ilmi Mielenterveyden keskusliiton ja lääkeyhtiö Janssenin yhteistyössä Kantar TNS:n kanssa tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 022 1579-vuotiasta suomalaista.

Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on joskus tuntenut itsensä masentuneeksi ja 20 prosentille on diagnosoitu masennus jossain elämänvaiheessa. Vähiten masennusta tuntevat erinomaisesti toimeentulevat (33 %) ja eniten masennusta tuntevat suomalaiset, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta (80 %).

Tulokset vastaavat suuntaa antavasti sitä, mitä epidemiologisesta tutkimuksesta tiedetään: viidesosa ihmisistä sairastaa elämänsä aikana ainakin yhden depressiojakson, ja huomattava osa heistä ei hae tai saa hoitoa. Onkin tärkeää puhua ja tunnistaa depressio yleiseksi ja suurta osaa ihmisiä koskevaksi asiaksi, jolla on paljon inhimillisiä seurauksia, professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta muistuttaa.

Moni uskoo, että masennus sekoitetaan usein suruun tai itsekriittisyyteen

Tutkimustuloksista selviää, että suomalaisten tiedot masennuksesta, sen oireista ja hoidosta ovat pääosin realistisia ja hyvällä tasolla. Suurin osa (83 %) tietää masennuksen olevan vaikeahoitoinen sairaus ja ainoastaan 6 prosenttia ei osaa sanoa kenen puoleen kääntyisi, jos tuntisi olonsa masentuneeksi.

Kuitenkin yhteensä 46 prosenttia suomalaisista on eri mieltä tai osittain eri mieltä siitä, että masennuksesta voi puhua avoimesti. Lisäksi 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että moni sekoittaa masennuksen esimerkiksi suruun tai itsekriittisyyteen.

”Vaikka masennus on tunnetilana normaali ja jokaiselle tuttu kokemus, on tärkeää ymmärtää, että varsinaista depressiota voi ja pitää hoitaa. Sitä ei vakavassa muodossaan tule pitää normaalielämään kuuluvana tapahtumana, joka olisi ikään kuin kärsijänsä omaa syytä. Onkin hyvä, että 51 prosenttia vastaajista kääntyisi nimenomaan lääkärin tai terveydenhoitajan puoleen, jos kokisi itsensä masentuneeksi”, Pirkola jatkaa.

Mielenterveyden keskusliitto ja Janssen lanseerasivat keskiviikkona 3.4. taidemuseo Ateneumissa Sound on - kampanjan, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta masennuksesta ja edistää hoidon saatavuutta. Lanseerauksen yhteydessä esiteltiin taiteilijoiden Ava Imogen Graysonin, Alex van Giersbergenin ja Marloes van Sonin luoma Sound on -teos, joka muodostuu interaktiivisesta seinästä ja ääni-installaatiosta. Teos kannustaa vierailijoita ja ohikulkijoita pysähtymään hetkeksi miettimään, miten masennus jää liian usein näkymättömäksi, jolloin siitä kärsivät joutuvat pärjäämään yksin.

*Kantar TNS:n toteuttamaan Suomalaisten käsityksiä masennuksesta -kyselytutkimukseen vastasi 1 022 1579-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutettiin verkossa osana viikoittaista vastaajapaneelia. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja: 
Pirjo Mäenpää, Public Affairs Manager, Janssen

PMaenpaa@its.jnj.com

puh. 050 346 6366

Yrityksestä

Miltton Group on Pohjoismaiden nopeimmin kasvava markkinoinnin, vaikuttamisen ja viestinnän asiantuntijatalo, jonka missiona on olla luotetuin neuvonantaja pohjoismaisille yrityksille sekä kansainvälisille organisaatioille New Nordics -alueella. Miltton-ryhmän palveluksessa on yli 250 henkilöä, ja sen liikevaihto oli vuonna 2017 noin 23 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 20 %.

Tilaa

Liitteet & linkit