Helle nostaa kodin sähkönkulutusta ja rasittaa kylmälaitteita

Helteisen sään nostaessa asuntojen sisälämpötiloja nousee myös sähkönkulutus. Huoneisiin tuodaan tuulettimia ja jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilman lisälaitteittakin sähkönkulutus nousee; kylmälaitteet joutuvat tekemään rankasti töitä pitääkseen ruuat viileinä ja pakasteet jäässä.

Kuumalla säällä kylmälaitteen sähkönkulutus voi nousta huomattavasti. Kun käyttöympäristön lämpötila nousee 25 asteesta 32 asteeseen, kasvaa kylmälaitteen sähkönkulutus 25- 40 prosenttia. Helteellä myös laitteiden käyttöhäiriöt lisääntyvät, kun lämpötilaero laitteen sisällä verrattuna ympäristön lämpötilaan on normaalia suurempi.

Kylmälaitetta kannattaa kesäkelillä helliä, tässä muutamia hyviä vinkkejä:

• Huolehdi kunnollisesta ilmankierrosta. Jos laite on sijoitettu komerokaappiin ja huoneiston sisälämpötila nousee, kannattaa laite vetää väliaikaisesti ulos komerosta tai ainakin reilusti irti takaseinästä, jotta ilma pääsee kiertämään paremmin.
• Älä pakkaa jääkaappia liian täyteen, vaan jätä viileälle ilmalle kiertotilaa myös laitteen sisällä. Vältä kylmälaitteen oven avaamista turhaan. Ylitäyttö ja oven tiheä avaaminen lisäävät sähkönkulutusta 15–20 prosenttia.
• Älä rasita jääkaappia lämpimillä ruuilla tai juomilla. Tuo ruuat kotiin kylmälaukussa, jotta ne ovat valmiiksi viileitä kaappiin mennessään.
• Jäähdytä juomat jäillä: hanki kaupasta kotiin iso jääpussi ja upota juomat esim. siihen. Suurten nestemäärien jäähdyttäminen jääkaapissa rasittaa laitetta ja nostaa sähkönkulutusta.

Vähennä sisätilojen lämpökuormia

Helteellä kannattaa välttää kaikkien ylimääräistä sähkölaitteiden käyttöä: televisiot (etenkin suuret laitteet) ja niiden lisälaitteet, tietokoneet, pesukoneet, hellat jne. tuottavat päällä ollessaan lämpöä sisäilmaan. Verhojen ja kaihtimien vetäminen ikkunoiden eteen vähentää auringon tuomaa lisälämpöä sisätiloihin.

Sisätilojen lämpökuormia kannattaa vähentää raskaalla kädellä: sammuta lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valot, joita ei tarvita. Saunan lämmitystä kannattaa myös välttää. Television katsomisen sijaan voi harkita vaikkapa hyvää kirjaa.

Ruokaa laittaessa kannattaa miettiä sitä, kuinka paljon lämpöä hellan ja uunin käyttö tuo tiloihin: ruoka kannattaa mieluummin lämmittää esim. mikroaaltouunissa.

Tuulettimet, ilmastointilaitteet ja lämpöpumput lisäapuna

Tuulettimet, puhaltimet ja ilmastointilaitteet auttavat tilojen viilennyksessä mutta lisäävät energiankulutusta helteillä. Niiden käyttö on kuitenkin suositeltavaa, mikäli sisälämpötiloja ei perinteisin menetelmin saada alas.

Tuulettimien käytössä on hyvä muistaa se, että tuuletin auttaa paremmin, kun olet itse huoneessa (tuuletin edesauttaa hien haihtumista iholta), ja jos tuulettimella voidaan sekoittaa huoneilmaan viileämpää ilmaa muualta huoneistosta tai ulkoa.

Jäähdyttävä ilmastointilaite viilentää sitä huonetilaa johon se on sijoitettu. Laitteiden teho ei yleensä riitä koko huoneiston viilentämiseen. Laite imee ilmaa tiloista joten saatavilla olevan korvausilman lämpötila vaikuttaa sekä jäähdytystulokseen että laitteen kulutukseen. Siksi onkin tärkeää, että laitetta käytetään vain tarpeen mukaan. Kun tiloissa ei oleskella, on laite syytä laittaa pois päältä.

Ilmalämpöpumppu poistaa tiloista lämpöä ja kosteutta. Myös lämpöpumpun jäähdytyskäyttöä kannattaa käyttää harkiten. Yleensä jo asteen tai parin viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, koska huoneilmasta poistuu samalla myös kosteutta.

Kun sisätiloja jäähdytetään koneellisesti, on tärkeää, että ovet ja ikkunat sekä muut luukut pidetään suljettuna.

Esimerkkejä tuuletus- ja jäähdytyslaitteiden kulutuksista:

• Pöytätuuletin:
  pöytätuuletinten teho on yleensä 40–45 W. Sähkön kulutus vuorokaudessa voi olla noin 1,1 kWh. Vuorokauden käyttöhinnaksi tulee noin 20 senttiä*.
• Lattiatuuletin:
  lattialle sijoitettavien tuuletinten teho on yleensä 50–70 W. Sähkön kulutus vuorokaudessa voi olla noin 1,7 kWh. Vuorokauden käyttöhinnaksi tulee noin 25 senttiä*.
• Siirrettävä ilmastointilaite:
  siirrettävien, kylmäainetta hyödyntävien ilmastointilaitteiden sähkötehot vaihtelevat 0,5 - 1,5 kW välillä. Sähkön kulutus vuorokaudessa voi olla siis jopa noin 36 kWh. Vuorokauden käyttöhinnaksi tulee noin 4-5 euroa*.
• Ilmalämpöpumppu:
  ilmalämpöpumpun sähköteho noin 1,5 - 2,5 kW. Sähkön kulutus vuorokaudessa voi olla siis jopa noin 60 kWh. Vuorokauden käyttöhinnaksi tulee noin 4-6 euroa* (pumppu toimii osa-ja täysteholla). Kulutus riippuu paitsi jäähdytykseen käytettävästä tehosta (osa/täysiteho) sekä jäähdytettävän tilan koosta (pumppu tulee mitoittaa tilan mukaan).

Linkkejä:

www.motiva.fi - Koti ja Asuminen
Ilmalämpöpumpun taloudellinen käyttö
Ilmastointilaitteiden energiamerkintä

www.tts.fi: Ajankohtaista - lehdistötiedotteet

Lisätietoja:

Motiva Oy: Kirsi-Maaria Forssell, puh. 0400-464 787.
TTS tutkimus: Tarja Marjomaa, puh. 044-7143698.

*Käytetty sähkönhinta: 15,56 snt/kWh (www.sahkonhinta.fi)

Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motivan palveluja hyödyntävät niin julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt kuin kuluttajatkin. Motivassa on 41 työntekijää ja sen liikevaihto on 5,9 miljoonaa euroa (2009). www.motiva.fi