Kylmä kyyti tuottaa turhia päästöjä
Autojen kylmäkäynnistäminen lisää autojen kasvihuonekaasupäästöjä. Vuoden aikana henkilöautojen kylmäkäynnistykset lisäävät polttoaineen kulutusta jopa 180 miljoonalla litralla. Hiilidioksidipäästöiksi muutettuna se vastaa 6 prosenttia henkilöautoliikenteen vuosittaisista päästöistä.
Henkilöauton moottori kuluttaa kylmänä kaksi kertaa enemmän polttoainetta kuin lämmitettynä. Lämmitettynä auto kuluttaa vähemmän ja tuottaa samalla merkittävästi vähemmän päästöjä. Etenkin ensimmäiset kilometrit kylmällä moottorilla ajettaessa ovat kriittisiä. Motivan liikenteen asiantuntija Vesa Peltola arvioi, että esilämmitetyllä moottorilla ajettaessa päästöt voivat ensimmäisten kilometrien aikana jäädä jopa 80–90 prosenttia pienemmiksi kuin kylmäkäynnistettäessä. - Suomalaiset osaavat lämmittää autonsa kovilla pakkasilla. On kuitenkin tärkeää oivaltaa lämmittämisestä saatava hyöty jo ennen pakkaskelejä. Moottoria kannattaa ryhtyä lämmittämään heti, kun lämpötila laskee viiteen plusasteeseen tai vielä alemmas. Siten saadaan aikaan suurimmat säästöt sekä polttoaineenkulutuksessa että päästöissä. Suomen ilmastossa keskilämpötila putoaa alle viiden asteen kuutena kuukautena vuodessa. Moottorin lämmittäminen on siis ajankohtaista marraskuusta huhtikuuhun asti. Paras ratkaisu Peltolan mukaan on ajastaa auton lämmitys käynnistyväksi 0,5-2 tuntia ennen liikkeellelähtöä, lämpötilasta ja lämmittimestä riippuen. Sään viilentyessä kannattaa myös tarkistaa, että rengaspaineet ovat aina oikeat. Kylmällä säällä paine laskee ja vajaapaineinen rengas puolestaan lisää polttoaineen kulutusta. Omalla käyttäytymisellä on merkitystä Peltolan mukaan kylmäkäynnistys on hyvä esimerkki siitä, miten auton käytöllä ja ajotavalla on suuri merkitys tieliikenteen päästöihin. Hän laskeskelee, että kylmäkäynnistyksestä aiheutuisi pahimmillaan jopa 6 prosenttia henkilöautoliikenteen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Vaikka ajoneuvojen kokonaispäästöjä on saatu vähennettyä, on edelleen puolet sekä hiilimonoksidi- että hiilivety- ja typenoksidipäästöistä peräisin liikenteestä. Suurimpana liikenteen päästöihin liittyvänä ongelmana ovat kuitenkin hiilidioksidipäästöt, joita ei ole saatu vähenemään. Suomen tieliikenteen kokonaishiilidioksipäästöt kasvavat, vaikka autokalusto muuttuu kaiken aikaa vähäpäästöisemmäksi. Autojen määrä kasvaa ja niillä ajetaan yhä enemmän. Markkinoille tulee kaiken aikaa vähäpäästöisempiä ja uusilla teknologioilla toimivia autoja. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettuihin liikenteen tavoitteisiin ei tulla Peltolan mukaan pääsemään vain uuden teknologian keinoin, vaan tarvitaan myös muutosta autoilussa. - Teknologian kehityksellä ei kyetä taittamaan hiilidioksidipäästöjen kasvua, ellei uusia autoja osata käyttää oikein, Peltola sanoo. - Tärkeä tekijä henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on kuski itse. Vaikka uusi auto olisi pienikulutuksisempi kuin vanha, kuljettaja voi väärällä ajotavalla ja auton käytöllä vesittää hyödyt. Suosittelisinkin taloudellisen ajotavan koulutusta joululahjaksi kaikenikäisille, Peltola jatkaa.
Avainsanat: