Materiaalikatselmukset paljastavat jopa miljoonan vuosisäästöt
Suomalaisilla yrityksillä on ulottuvillaan huomattavat säästöt, mikäli ne ryhtyvät tehostamaan materiaalivirtojaan. Vähentämällä materiaalihävikkiä yritys voi samalla vaivattomasti pienentää ympäristökuormitustaan sekä varautua raaka-ainevarantojen niukentumiseen.
Materiaalikatselmus tarjoaa systemaattisen tavan etsiä tehostamis- ja säästökohteita yritysten materiaalivirroista: pilottiyrityksissä tehostamistoimenpiteitä löydettiin 40–100 kappaletta toimipaikkaa kohden. Säästöpotentiaali yksittäisessä pilottiyrityksessä on ollut jopa 30 prosenttia materiaalivirroista, laskennallisesti vuosittain 0,3–1 miljoonaa euroa. Yritykset arvioivat tästä ensimmäisen vuoden aikana toteutuvan 20–50 prosenttia.
- Resurssien tehokkaampi käyttö on tulevaisuudessa välttämätöntä. Luonnonvarojen niukkenemisen ja resurssien rajallisuuden vuoksi on välttämätöntä kehittää materiaalitehokkuutta edistäviä työkaluja, materiaalitehokkuusyksikköä Motivassa luotsaava Henrik Österlund sanoo. Samalla säästetään merkittäviä määriä energiaa.
Materiaalikäyttö näkyy tuotteiden ympäristövaikutuksissa
Martela-konserniin kuuluvan kiteeläisen Kidex Oy:n tuotannosta valtaosa on lastulevystä ja MDF-levystä valmistettavia pöytälevyjä ja kaappikomponentteja. Keväällä 2011 tehtaalla tehtiin Motivan kehittämä materiaalikatselmus, jonka pohjalta ehdotettiin 50 konkreettista ideaa ja säästöehdotusta. Säästöpotentiaali on runsaat 270 000 euroa vuodessa, ja tarvittavat investoinnit 90 000 euroa.
Tuotantotavasta ja kalusteiden monimuotoisesta designista aiheutuvat materiaalihukat vaihtelevat
17–28 %. Tehtaan tuotantokustannuksista 70 % syntyy materiaaleista, joten tulosta syntyy materiaalihukkaa vähentämällä.
- Katselmus herätti miettimään koko tuotantoketjun tehokkuutta, sillä materiaalien lisäksi hukkaan tärvääntyy myös työ-, käsittely- ja kuljetuskustannuksia. Monet materiaalia säästävät ideat liittyvät tuotesuunnitteluun, mutta sopimusvalmistajana teemme sitä, mitä asiakas tilaa ja markkinat haluavat. Voimme silti vähentää materiaalihukkaa kohentamalla tuotannon laatua, toimitusjohtaja Mika Kärnä sanoo.
Kidexissä materiaali- ja energiansäästöt linkittyvät tiiviisti yhteen. Säästökohteiden etsinnässä kyse on kokonaisoptimoinnista. Entistä tehokkaampi materiaalinkäyttö mahdollistaa materiaalin ensisijaisen hyödyntämisen kallisarvoisemmissa tuotteissa, jolloin myös prosessien energiakäyttö alenee. Jäljelle jäävän hukkamateriaalin yhtiö myy hakkeena ja puruna Kiteen Lämpö Oy:lle.
Katselmus toi esille myös selkeitä energiankäytön tehostamiseen liittyviä ehdotuksia huippuimureiden käytönohjauksesta, hukkalämmön hyötykäytöstä sekä paineilmavuotojen poistamisesta.
Luonnonvarakysymyksille tukea hallitusohjelmassa
EU:n listaamien saatavuudeltaan kriittisimpien materiaalien joukossa on myös Suomen teollisuuden kannalta tärkeitä materiaaleja. Erityisesti uutta teknologiaa hyödyntävien tuotteiden valmistuksessa tarvitaan raaka-aineita, joiden varannot löytyvät usein poliittisesti epävakailta alueilta ja ovat vain harvojen tuottajien käsissä.
– Materiaalivirroilla on myös kiinteä yhteys ilmastonmuutokseen, mitä ei vielä oikein ymmärretä. Jo lähitulevaisuudessa luonnonvarojen kestävä käyttö ja resurssitehokkuus ovat julkisessa keskustelussa yhtä tärkeä kysymys kuin ilmastonmuutos, Henrik Österlund arvioi.
Hallitus aikoo laatia kansallisen ohjelman materiaalitehokkuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle sekä edistää vaalikaudella materiaalitehokkuussopimusten käyttöönottoa.
Energiansäästöviikko jo 15 vuotta
Materiaalitehokkuus on yksi valtakunnallisen Energiansäästöviikon teemoista. Suuren mittakaavan materiaalisäästöjä kertyy yrityksissä, mutta myös kodeissa voidaan helposti saavuttaa materiaalisäästöjä omia kulutustottumuksiaan järkiperäistämällä. Yli kolmannes suomalaisen kulutuksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista syntyy ruoasta. Jokainen suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20–30 kiloa vuodessa.
Säästöviikkoa vietetään aina lokakuussa viikolla 41, tänä vuonna jo 15:ttä kertaa. Viikon aikana yrityksiä, yhteisöjä ja kotitalouksia kannustetaan energian järkevämpään käyttöön. Teemapäivinä nostetaan esille lämmitykseen, liikenteeseen, materiaalien tehokkaaseen käyttöön, hankintoihin, sähkönkäyttöön sekä vedenkulutukseen liittyviä faktoja ja vinkkejä. Tänä vuonna teemojen nostoissa ovat mukana myös Pohjoismaisen ympäristömerkin vinkit.
Säästöviikon internetpalveluun ja Facebook-sivulle on jo ennen viikon alkua ilmoittautunut lähes 450 viettäjää. Lisäksi Energiansäästöviikkoa vietetään sadoissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Säästöviikon viestit leviävät myös työpaikoilla, energia-alan toimijoiden verkostoissa ja palveluissa sekä taloyhtiöissä. Energiansäästöviikkoa koordinoi energia- ja materiaalitehokkuuden puolestapuhuja Motiva Oy.
Lisätietoa:
Henrik Österlund, yksikönpäällikkö, Motiva Oy
puh. 040 861 3236, henrik.osterlund@motiva.fi
Mika Kärnä, toimitusjohtaja, Kidex Oy
Puh. 050 502 4694, mika.karna@kidex.fi
Materiaalitehokkuuskatselmukset:
Paula Eskola, asiantuntija, Motiva Oy
puh. 040 555 2961, paula.eskola@motiva.fi
Tuoteketjujen hallinta:
Riitta Lempiäinen, asiantuntija, Motiva Oy
puh. 040 167 7270, riitta.lempiainen@motiva.fi
Energiansäästöviikko:
Okariina Rauta, projektipäällikkö, Motiva Oy
puh. 041 524 7621, okariina.rauta@motiva.fi
Leila Timonen, säästöviikon viestintävastaava, Motiva Oy
puh. 0424 281 247, leila.timonen@motiva.fi
www.energiansäästöviikko.fi
www.facebook.com/energiansaastoviikko
www.motiva.fi
Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motivan palveluja hyödyntävät niin julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt kuin kuluttajatkin. Motivassa on 57 työntekijää ja sen liikevaihto on 6,1 miljoonaa euroa (2010). www.motiva.fi