Osaamisen puutteessa ympäristöteknologiahankinnat kilpailutetaan hinnan perusteella
Kuntien ympäristöteknologiahankinnat tuottavat haluttuja vaikutuksia: energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä ja kustannussäästöjä. Siitä huolimatta, viidesosassa hankinnoista tarjouksia vertaillaan ainoastaan hinnan perusteella.
Ympäristöteknologiahankinnoista vastaaville kuntapäättäjille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että yllättävän suurta osaa ympäristöteknologiahankkeista kilpailutetaan pelkän hinnan perusteella. Energiansäästö on tarjousten vertailuperusteena lähes puolessa hankinnoista (49 prosenttia), elinkaarikustannuksia käytetään kriteereinä 36 prosentissa. Kuitenkin viidesosa ilmoittaa hinnan olevan ainoa vertailukriteeri. - Ympäristöteknologiahankinnoissa ensisijainen tarjousten vertailukriteeri pitäisi olla elinkaarikustannusten pohjalta tehdyn kokonaistaloudellisuuden vertailu, Motivan asiantuntija Isa-Maria Bergman sanoo. - Vertailun tekeminen koetaan kuitenkin vaikeana, ja kysely vahvistikin ennakkokäsitystämme. Kokonaistaloudellisuuden arviointiin apua kaipasi peräti 70 prosenttia vastaajista. Myös tarjousten ympäristövaikutusten arviointiin kaivattiin ohjeistusta (vastaajista 61 prosenttia), Bergman sanoo. Hinta kummittelee ympäristöteknolgiahankintojen arvioinnissa muullakin tavalla. Motivan kyselyn mukaan vastaajista 96 prosenttia sanoo korkean hinnan olevan ympäristöteknologiahankintojen suurin este. Muita merkittäviä ympäristöteknologiaan liittyvien hankintojen esteitä ovat uuden tekniikan toimivuuteen liittyvät riskit (93 prosenttia vastaajista) sekä liian vähäiset resurssit, jotka estävät ympäristönäkökohtien huomioimisen (91 prosenttia vastaajista). Monimutkainen hankintalaki koettiin myös esteenä. - Kyselyn tulosten valossa vaikuttaa siltä, että ympäristöteknologiahankkeisiin liittyviä tarjouksia vertaillaan resurssien tai osaamisen puutteessa perinteisellä tavalla, pelkällä hinnalla. Kokonaistaloudellisuus jää silloin huomioitta, ja lyhytnäköisillä ratkaisuilla on suurempi todennäköisyys toteutua, Bergman sanoo. - Toivoisin kuntapäättäjiltä suurempaa riskinsietokykyä, koska uusien ratkaisujen käyttöönottoon liittyy väistämättä epävarmuustekijöitä, hän jatkaa. Bergman vetää Motivassa julkisten ympäristöteknologiahankintojen kehittämiseen keskittynyttä hanketta, joka tarjoaa neuvontaa myös verkossa: www.motivanhankintapalvelu.fi. Palvelu on suunnattu julkisia hankintoja suunnitteleville ja toteuttaville asiantuntijoille oman osaamisen tueksi. Vastaajien mukaan ympäristöteknologiahankinnoilla on kuitenkin ollut haluttuja vaikutuksia. Vastaajista 74 prosenttia sanoo tehtyjen investointien vähentäneen energiankulutusta, 46 prosenttia niiden tuoneen kustannussäästöjä ja 37 prosenttia kertoo investointien vähentäneen hiilidioksidipäästöjä. Motivan tekemä kysely suunnattiin kuntien ympäristöteknologiahankinnoista vastaaville henkilöille. Se toteutettiin sähköpostitse ja lähetettiin 338:lle ympäristöteknologiahankinnoista vastaavalle kehitysjohtajalle ja kunnan päättäjälle. Vastausprosentti 18,6 % (63 kpl). Kysely toteutettiin ajanjaksolla 25.3. - 16.4.2010.
Avainsanat: