Uudella materiaalikatselmuksella hyviä tuloksia - yritysten säästöpotentiaali jopa miljoona euroa vuosittain

Motiva on kehittänyt materiaalikatselmusmenetelmän yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Viidessä toteutetussa pilottikatselmuksessa laskennallinen vuosittainen säästöpotentiaali oli 0,3–1 miljoonaa euroa, joista yritykset arvioivat ensimmäisen vuoden aikana toteutuvaksi 20–50 prosenttia.

Katselmusmallia ovat testanneet muun muassa Kidex, Oras, Uponor, Uudenkaupungin rautavalimo ja Lumon. Katselmus tarjoaa systemaattisen tavan etsiä tehostamis- ja säästökohteita yritysten materiaalivirroista: tehostamistoimenpiteitä löydettiin 40–100 kappaletta toimipaikkaa kohden. Katselmustoiminta ei ole ainoastaan taloudellisesti kannattavaa, vaan samalla vähenee myös ympäristökuormitus. Katselmuksissa havaittu materiaalien säästöpotentiaali oli jopa 30 prosenttia yksittäisestä pilottiyrityksen materiaalivirrasta.

Jotta koko tuoteketjua koskevat ympäristövaikutukset saadaan selville, tarvitaan tietoa tuoteketjun jokaisen vaiheen ympäristövaikutuksista. Yhdistämällä tuoteketjun eri toimijoiden tiedot, saadaan selvitettyä tuotteen koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Keväällä 2011 perustettu TUORE-osaamisverkosto kokoaa suomalaiset yritykset ja asiantuntijaorganisaatiot kehittämään elinkaariajattelua ja tuoteketjuja koskevaa ympäristötietoa ja jakamaan osaamista. Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen osaamisverkosto (TUORE-osaamisverkosto), on yksi kansallisessa luonnonvarastrategiassa esitetyistä toimenpiteistä, jolla pyritään edistämään resurssitehokkuutta Suomessa.

Luonnonvarakysymykset saavat tukea myös hallitusohjelmassa

Materiaalitehokkuusyksikköä Motivassa luotsaava Henrik Österlund kertoo, että materiaalitehokkuutta edistävien työkalujen kehitystyön ja verkostoitumisen taustalla on luonnonvarojen niukkeneminen ja resurssien rajallisuus. Resurssien tehokkaampi käyttö on tulevaisuudessa välttämätöntä. EU:n listaamien saatavuudeltaan kriittisimpien materiaalien joukossa on myös Suomen teollisuuden kannalta tärkeitä materiaaleja. Erityisesti uutta teknologiaa hyödyntävien tuotteiden valmistuksessa tarvitaan raaka-aineita, joiden varannot löytyvät usein poliittisesti epävakailta alueilta ja ovat vain harvojen tuottajien käsissä.

– Materiaalivirroilla on myös kiinteä yhteys ilmastonmuutokseen, mitä ei vielä oikein ymmärretä. Österlund pitääkin todennäköisenä, että viiden vuoden kuluessa luonnonvarojen kestävä käyttö ja resurssitehokkuus ovat julkisessa keskustelussa yhtä tärkeä kysymys kuin ilmastonmuutos. Österlund on hyvillään siitä, että myös hallitusohjelmassa materiaalitehokkuus on nostettu vahvasti agendalle. Hallitus aikoo laatia kansallisen ohjelman materiaalitehokkuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle sekä edistää vaalikaudella materiaalitehokkuussopimusten käyttöönottoa. Materiaalitehokkuuden edistämiselle saadaan valtionhallinnon tahtotilan ja linjausten myötä vahvemmat poliittiset puitteet, Österlund summaa.

Lisätietoa:
Henrik Österlund, yksikönpäällikkö, Motiva Oy,
puh. 040 861 3236, henrik.osterlund@motiva.fi

Materiaalitehokkuuskatselmukset:
Paula Eskola, asiantuntija, Motiva Oy, puh. 040 555 2961, paula.eskola@motiva.fi

Tuoteketjujen hallinta:
Riitta Lempiäinen, asiantuntija, Motiva Oy, puh. 040 167 7270, riitta.lempiainen@motiva.fi

www.materiaalitehokkuus.fi
www.tuoreverkosto.fi
www.motiva.fi

Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motivan palveluja hyödyntävät niin julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt kuin kuluttajatkin. Motivassa on 57 työntekijää ja sen liikevaihto on 6,1 miljoonaa euroa (2010). www.motiva.fi

Avainsanat: