Etelä-suomen kotieläin- japuutarhatuotanto on vakiinnutettava

Johtaja Esko Kiviranta puhuu tänään MTK-Etelä-Karjalan kevätkokouksessa Lappeenrannassa. Tiedote on julkaisuvapaa klo 12. ETELÄ-SUOMEN KOTIELÄIN- JAPUUTARHATUOTANTO ON VAKIINNUTETTAVA ENNEN EU:N LAAJENTUMISTA Suomen keskeisin maataloushaaste tämän ja ensi vuoden aikana on Etelä- Suomen kotieläintalouden ja puutarhatuotannon aseman vakiinnuttaminen ennen EU:n itälaajentumista. Kyse on itse asiassa jo vuonna 1994 tehdyn Suomen EU-liittymissopimuksen tarkoituksen toteuttamisesta, ennen kuin uusia valtioita alkaa virrata Euroopan Unionin jäseniksi. On varsin todennäköistä, että EU ottaa jopa 10 hakijamaata jäsenikseen vuoden 2004 alusta lukien. Etelä-Suomeen on neuvoteltava pohjoista tukea vastaava, pysyvä tukijärjestely vuoden 2004 alusta lukien. Neuvottelut huipentuvat vuoteen 2003. Silloin tehtävät ratkaisut eivät saa johtaa Suomen EU- liittymissopimuksen artiklan 141 vesittymiseen, kuten vuoden 1999 neuvotteluissa kävi. Maatalouden sukupolvenvaihdosten ja investointien on voitava jatkua keskeytyksettä. Nyt tälle vuodelle varatut rahat uhkaavat kulua viime vuonna vireille pantuihin hakemuksiin. Uuden maa- ja metsätalousministerin onkin maaseuturahoituksen ongelmat hyvin tuntevana varmistettava nopeasti riittävät lisävarat investointiavustuksiin ja matalakorkoisiin lainoihin. Vain näin maatalouttamme voidaan kehittää edessä oleviin vaativiin haasteisiin. Keskustelu oikeusturvanäkökohtien paremmasta huomioon ottamisesta maataloushallinnon kulttuurissa johti viime syksynä työryhmän asettamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä otti nimekseen "Hyvän hallintotavan toteutumista maataloushallinnossa selvittävä työryhmä". Tällaisen nimen ottaneelta työryhmältä on tietenkin lupa odottaa paljon. Nykyisin on yleisenä tavoitteena säännösten läpinäkyvyys. Tällä tarkoitetaan säännösten ja niiden muodostamien kokonaisuuksien mahdollisimman suurta selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Maataloushallinnon säädöksissä on tässä suhteessa runsaasti parantamisen varaa. Kohtuuttomalta tuntuu esim. se, että koko tila voidaan panna peltoalatukien maksatuskieltoon pienen pinta-alaepäselvyyden takia, eikä viivästyneelle suoritukselle edes makseta korkoa. Maksukielto ei saa koskea muuta kuin sitä lohkoa, jota erimielisyys koskee. Maatalousyrittäjien luopumistuki on säädetty ensisijaisesti maatalouden rakennepolitiikkaa edistäväksi järjestelmäksi, ei eläkepoliittisista syistä. Tästä syystä tuntuu oudolta hallituksen esitys, jonka mukaan myös luopumistuen ikäraja aiotaan yleisiin eläkepoliittisiin linjauksiin viitaten nostaa 55 vuodesta 57 vuoteen. Näin ei tulisi tehdä, sillä ratkaisu merkitsisi käytännössä pitkälti maatilojen sukupolvenvaihdosten pysähtymistä lähes kokonaan kahdeksi vuodeksi. Vielä on kuitenkin mahdollista, että eduskunta palauttaa ikärajan 55 vuoteen. Muutoin vain ennen vuotta 2005 55 vuotta täyttäneet tekevät sukupolvenvaihdoksia vuosina 2005 ja 2006. Hallitus on asettanut kaksikin verouudistuksia pohtivaa työryhmää, joiden toimeksiannot jatkuvat tämän vuoden lokakuun loppuun. Hallituksen silmä siintää jo vuoden 2003 eduskuntavaaleihin, joiden jälkeen uudistuksiin ryhdyttäisiin. Työryhmistä painavamman, valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on arvioida tulo- ja varallisuusverotuksen, erityisesti yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistarpeet. Tällöin on liipaisimella perheyrityksille elintärkeä yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Työryhmän työtä ja sen tuloksia on aiheellista seurata hyvin tarkasti, sillä myös maanviljelijöille ja metsänomistajille tärkeitä verokysymyksiä nousee varmuudella esille. Esille voi taas nousta esim. metsän ja maatalousmaan kiinteistövero sekä myös perintö- ja lahjavero. Lisätietoja: johtaja Esko Kiviranta 040 5855322 ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/15/20020415BIT00340/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/04/15/20020415BIT00340/wkr0002.pdf