Metsälain tulkinta ja ympäristötuki ontuvat

Report this content

Metsälain tulkinta ja ympäristötuki ontuvat Metsälain 10. pykälän tulkintaeroavaisuudet asettavat metsänomistajat eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata, sanoo metsäjohtaja Martin Lillandt Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton syyskokouksessa tänään. Kokous pidetään Kemin kulttuurikeskuksessa alkaen klo 11.00. Metsälain 10 §:n mukaan luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten, ympäristöstään selvästi erottuvien erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet tulee säilyttää. Näiden kohteiden tunnistamisessa ja rajauksessa on osoittautunut olevan ongelmia. Tämä todettiin viimeksi Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaan metsänomistajat voivat saada ympäristötukea metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi. Korvausten saamiseksi haittojen on oltava vähäistä suurempia. Metsänomistajan näkökulmasta tämä "vähäinen haitta" ei välttämättä olekaan kovin vähäinen. Asetustekstin mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kohteen hakkuuarvon on oltava yli 6 750 euroa tai yli neljä prosenttia saman kunnan alueella olevien metsien hakkuuarvosta! Lisäksi ympäristötuki maksetaan metsänomistajalle kolmessa erässä, joista viimeinen 20 vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä. Keskimääräinen suomalainen metsänomistaja on viimeisen korvauserän saadessaan liki 80 -vuotias. Tältäkään osin ympäristötukea ei voi parhaalla tahdollakaan pitää metsäomistajia kannustavana. Myös tähän epäkohtaan kiinnitettiin huomiota valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Siinä edellytettiin, että maa- ja metsätalousministeriö korjaa luonnonhoidon tukijärjestelmiin sisältyvät epäkohdat! Alustavien tutkimustietojen mukaan niin metsäkeskusten tekemä metsälain 10 §:n mukaisten elinympäristöjen kartoitus (mete-kartoitus) kuin viranomaistoiminnon tekemät tulkinnat ja näiden perusteet poikkeavat merkittävästi eri metsäkeskusten välillä. Näyttää valitettavasti siltä, että tämänhetkinen käytäntö saattaa metsänomistajat eri osissa maata hyvin eriarvoiseen asemaan. Tämä ei varmastikaan ollut eduskunnan tahto, kun se päätti metsälaista ja tärkeiden elinympäristöjen erilliskartoituksesta. Lisätietoja: Metsäjohtaja Martin Lillandt , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., gsm 040 500 0878 ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2002/12/17/20021217BIT00120/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2002/12/17/20021217BIT00120/wkr0002.pdf