Biokaasua nurmesta

Onko taloudellisesti kannattavaa jalostaa nurmesta liikennepolttoaineena käytettävää biometaania? MTT:n uudessa BIONURMI-hankkeessa selvitetään, voisiko Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen ja Uudellemaalle syntyä paikallisia nurmibiomassaa hyödyntäviä biokaasulaitoksia.

- Laskemme biokaasulaitosten taloudelliset vaikutukset sekä alueen maatilojen että alue- ja kansantalouden näkökulmasta. Arvioimme myös nurmibiokaasuliiketoiminnan kestävyyttä ja toteutuksen reunaehtoja, kertoo hankkeesta vastaava vanhempi tutkija Teija Paavola MTT:stä.

Suomen tavoitteena on tuottaa 38 prosenttia energiasta ja 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvista raaka-aineista vuoteen 2020 mennessä.

- Juuri kotimaisen nurmibiomassan energiapotentiaali biokaasun tuotannossa on huomattava. 20 prosentin liikennepolttoainetavoitteeseen pääsemiseen tarvittaisiin noin 6 prosenttia Suomen maatalousmaasta, Paavola arvioi.

Heinää pörssiin?

Öljyn hinnannousu parantaa liikennebiometaanin kilpailukykyä. Entäpä jos tulevaisuudessa puhuttaisiin raakaöljyn tynnyrihinnan sijasta heinän paalihinnoista dollareina?

- Mielenkiintoinen ajatus, hymyilee MTT:n tutkija Arja Seppälä, joka vastaa hankkeessa nurmituotantoketjun ja -kaupan tutkimuksesta. - Nurmirehukauppaa ei ole juurikaan Suomessa tutkittu. Jos halutaan riittävästi nurmibiomassaa biokaasulaitosten tarpeisiin, on laskettava, millaisia nurmentuotantosopimuksia ja hinnoitteluperusteita eri tavoilla tuotetuille nurmierille voisi olla.

Tutkijat visioivat, että biokaasulaitos voi luoda ympäristöönsä paikallisesti hyvin toimivat nurmirehumarkkinat, jossa parhaat rehut menevät eläinten ruuaksi ja heikompilaatuiset käytetään biokaasulaitoksen ruokintaan.

Viljely- ja ravinnekierrot kohdalleen

Hanke tutkii myös biokaasulaitoksien vaikutukset ympäristöön. On todennäköistä, että nurmentuotannon laajentaminen vähentäisi yksipuolisen viljan viljelyn haittoja.

Biokaasuprosessissa syntyy merkittäviä määriä ravinteikasta käsittelyjäännöstä, josta voidaan valmistaa lannoitetta ja samalla vähentää riippuvuutta väkilannoitteista.

Paavola arvelee, että erityisesti nurmipalkokasvien varastoima typpi siirtyisi alueen peltojen lannoitukseen. - Todennäköisesti lisääntyvät satotasot kompensoisivat vilja-alan pienentymistä, kun peltojen kasvukunto ja ravinnetasot kohenisivat.

EU-rahoitus vie eteenpäin

BIONURMI-hanke on saanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 350 000 euron rahoituksen. Vuoteen 2013 saakka kestävästä tutkimuksesta kertyvä tieto viedään alueen päättäjille, maatalousyrittäjille ja biokaasualan toimijoille infotilaisuuksissa, nettijulkaisuissa ja oppaissa.

Lisätietoja:
vanhempi tutkija Teija Paavola, MTT, puh. 040 357 7967, teija.paavola@mtt.fi
tutkija Arja Seppälä, MTT, puh. 040 742 0557, arja.seppala@mtt.fi
teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää, MTT, 040 593 0811, markku.jarvenpaa@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi