Biokaasulaitosten lopputuotteet sopivat kasviravinteiksi

Biokaasulaitosten lopputuotteita voidaan käyttää kasviravinteina maataloudessa. Biokaasuprosessit parantavat ravinteiden käyttökelpoisuutta ja vähentävät jätemateriaalien sisältämiä taudinaiheuttajia. Hyvä sato varmistetaan tuotteille sopivilla levitystavoilla.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on yhdessä Eviran ja VTT:n kanssa tutkinut biokaasulaitosten lopputuotteiden käyttöä kasviravinteina maataloudessa. Erilaisille tuotteille haettiin oikeita käyttötapoja sekä selvitettiin niiden kemiallista ja mikrobiologista laatua. Tutkimustuloksia esiteltiin tänään Kestävästi kiertoon -seminaarissa Säätytalolla.

Biokaasuprosessilla typpi käyttökelpoiseksi

Lannoitevalmisteiden käyttökelpoisuus kasveille riippuu tuotannon raaka-aineista ja prosesseista. Typpi voi olla lannoitevalmisteissa nitraatti- tai ammoniumtyppenä, liukoisena orgaanisena typpenä tai liukenemattomana orgaanisena typpenä, joista viimeksi mainittu on käytännössä kasveille käyttökelvotonta Suomen sääolosuhteissa.

– Biokaasuprosessissa mädätys parantaa orgaanisen typen käyttökelpoisuutta muuttamalla sitä ammoniumtypeksi. Silloin se on nopeammin kasvien käytettävissä, kertoo erikoistutkija Sanna Marttinen MTT:stä.

Kullekin käyttökohteelle valitaan sopiva lannoitevalmiste. Silloin typpi vapautuu kasvin käyttöön oikeaan aikaan. – Esimerkiksi ohra käyttää runsaasti typpeä kasvukauden alussa ja kevätvehnä hieman hitaammassa tahdissa, Marttinen sanoo.

MTT:n vanhempi tutkija Petri Kapuinen korostaa, että lannoitevalmisteille kannattaa valita analyysimenetelmä, joka kuvaa liukoisen typen käyttökelpoisuutta kasveille. Tuloksen perusteella lannoitevalmiste on helppo annostella. Tällä hetkellä lannoitevalmisteiden liukoinen typpi määritellään lannoitevalmistelain edellyttämällä menetelmällä, joka on pääsääntöisesti 1:5 vesiuutto. Liukoisen typen käyttökelpoisuutta kasveille kuvaisi paremmin väljemmällä uuttosuhteella (1:60) tehty vesiuutto.

Nesteet sijoitetaan – kiinteät mullataan

Orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoisen typen pitoisuudet vaihtelevat valmistuserän sisällä, joten satovaste on herkempi olosuhteiden muutoksille kuin mineraalilannoitteita käytettäessä. Tutkija Kapuinen suositteleekin täydentämään orgaanisella lannoitevalmisteella tehtävää lannoitusta mineraalilannoitteella.

Käytössä on huomioitava myös lannoitevalmisteiden koostumuksen erot kasvien tarpeiden mukaisesti.
– Paras sato saadaan käyttämällä kullekin tuotteelle parhaiten soveltuvia levitysmenetelmiä. Nestemäiset tuotteet tulisi levittää sijoitusmenetelmillä aina kun se on mahdollista. Kiinteät tuotteet tulisi mullata välittömästi pintalevityksen jälkeen haihtumisesta johtuvien ammoniakkitappioiden minimoimiseksi, Kapuinen kehottaa.

Oikeilla prosesseilla vähennetään riskejä

Lopputuotteiden hygieenistä laatua ja haitallisuutta kasveille mitattaessa ilmeni, että biokaasulaitosten prosessit tuhoavat tehokkaasti raaka-aineiden sisältämiä ihmis-, eläin- tai kasviperäisiä taudinaiheuttajia.

Tuotteista analysoitiin myös raaka-aineista peräisin olevia haitallisia kemikaalijäämiä. Tutkittujen lannoitevalmisteiden peltokäytöstä aiheutuva haitallisten kemikaalien kuormitus oli pääsääntöisesti samaa suuruusluokkaa kuin ilmalaskeumasta tuleva kuormitus. Biotesteissä lannoitevalmisteet eivät olleet myrkyllisiä kasviravinnekäyttöä vastaavissa pitoisuuksissa.

Lannoitevalmisteita jätemateriaaleista tuottavia prosesseja tulisi kehittää siten, että ne poistaisivat myös kemikaaleja entistä tehokkaammin.
– Jakaisin silti vastuuta koko yhteiskunnalle. Kemikaalien asialliseen käyttöön ja hävittämiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne eivät päätyisi biojätteisiin ja jätevesiin, Marttinen muistuttaa.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Sanna Marttinen, MTT, puh. 029 531 7499, sanna.marttinen@mtt.fi
Teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää, MTT, puh. 029 531 7285, markku.jarvenpaa@mtt.fi

Biokaasulaitosten lopputuotteita ja uusia lannoitevalmisteita tutkitaan MTT:n Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella. Sen pyrkimyksenä on älykäs prosessien hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus, jolla vahvistetaan ruoantuotannon ja non-food-tuotannon kestävyyttä ja kilpailukykyä. www.mtt.fi/teknologia

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. 
Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: