Biotalous tarvitsee vahvaa visiointia ja aitoa yhteistyötä

Uusi, biotalouteen perustuva yhteiskuntamalli on Suomelle erinomainen mahdollisuus edistää vihreää talouskasvua ja luoda hyvinvointia. Vanhojen toimintatapojen tilalle on luotava energia- ja materiaalitehokkaita innovaatioita. Uudistumista hidastaa johtajuuden ja osaamisen puute, sillä biotalous vaatii vahvaa visiointia ja aitoa vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kesken.

Biotalouden visioita piirrettiin perjantaina 11. marraskuuta Suomesta biotalouden huippu -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Vuoropuhelua herättelevän tapahtuman järjesti ruokaketjun vahva biotalousosaaja, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.

Luonnonvaroiltaan vauraan ja korkean osaamisen Suomella on erinomaiset edellytykset luoda biotaloudesta kasvavaa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja sekä houkutella ulkomaisia investointeja.

Osaamisen ja teknologian viennillä Suomi voi edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä myös maailmalla. Mikä siis jarruttaa biotalouden kasvua meillä ja maailmalla?

– Suurin vihreään kasvuun liittyvä ongelma ei ole ilmastonmuutos, kutistuva biodiversiteetti, köyhyys tai mikään muukaan nykymaailman kestävyyteen liittyvä haaste. Ongelma on johtajuuden ja tiedon puute siitä, miten nämä asiat lomittuvat toisiinsa ja miten niihin voidaan tarttua järjestelmällisesti ja tuottavasti, totesi tapahtuman pääpuhuja, ruotsalainen professori Karl-Henrik Robèrt.

Vain kestävä kasvu kannattaa

Robèrtin mukaan ainoa keino ylläpitää talouskasvua on ymmärtää kestävyys liiketoimintana, asettaa visiot ja strategiat kestävän liiketoiminnan kontekstiin sekä saavuttaa ne asteittain. Kestävä kasvu palkitsee jo nyt paremmin kuin perinteinen, ei-kestävällä tavalla tuotettu kasvu.

– Itse asiassa vanhentuneet ja väärät käsitykset kestävän talouskasvun periaatteista hidastavat kehitystä. Ne aiheuttavat jo nyt kustannusten kasvua sekä markkinaosuuksien menetyksiä. Jos ongelmiin tartutaan yksi kerrallaan, varjoon jäävät niin kokonaisnäkemys, resurssien säästämisen mahdollisuudet kuin oleellinen ymmärrys tulevaisuuden markkinoista. Kestämätön kasvu siis johtaa taantumiseen, hän totesi.

Karl-Henrik Robèrtin mukaan Suomi tarvitseekin vahvan vision, jossa kestävä maataloustuotanto, kestävä talouskasvu ja biotalouden edelläkävijän rooli yhdistyvät.

Biotalous on kansainvälinen kysymys

Samalla linjalla oli myös toinen seminaarin pääpuhuja, OECD:n tiede- ja teknologia-analyytikko James Philp. Hän painotti vihreään kasvuun tähtäävien innovaatioiden, strategioiden ja poliittisten päätösten tärkeyttä.

James Philpin mukaan biotalouden näkökulman on oltava kansainvälinen, sillä kestävä biomassojen tuotanto ei ole vain tuottajamaiden asia.

– Monet OECD-maat eivät pysty tuottamaan tarpeeksi biomassaa ylläpitääkseen omaa biotalouttaan. Tarjonnan ongelmat ovat osasyy siihen, miksi biopolttoaineet ovat kiistanalainen aihe niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, hän huomautti.

Tutkimuksesta vastauksia biotalouden pulmiin

Energian ja ruoan tuotantotavat sekä ihmisten kulutustottumukset lomittuvat yhteen myös kansantaloudellisten ongelmien kanssa. Ruoan laatu, määrä ja riittävyys, ruoan tuotantoketju sekä ruoan kulutustottumukset vaikuttavat kokonaisten yhteiskuntien terveyteen, ympäristöön ja hyvinvointiin – ja samalla sekä ilmastonmuutokseen että muihin ympäristökysymyksiin.

– MTT haluaa tutkimuksellaan vastata biotalouden haasteisiin ja tukea koko ruokaketjua ja yhteiskuntaa muutoksessa kohti kestävämpää toimintatapaa, totesi tapahtuman avannut Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimusjohtaja Anu Harkki.

Tapahtumassa puhuivat myös ympäristöministeri Ville Niinistö, Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström, Metsäklusterin toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko, tutkija Aleksi Neuvonen Demos Helsinki ajatushautomosta sekä professori Hilkka Vihinen, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja vanhempi tutkija Teija Paavola MTT:stä.

Lisätietoja tapahtumasta ja puhujien esitykset löytyvät Internetistä osoitteesta http://www.biotaloudenhuippu.fi.

Tutkimusjohtaja Anu Harkki
Puh. 0400 436 997
anu.harkki@mtt.fi

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Titta Tapiola
Puh. 040 755 1194
titta.tapiola@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: