Elintarvikeketjun markkina- ja hintariskit kasvussa

Kansainvälisillä maataloustuotemarkkinoilla on eletty viimeisten kahden vuoden aikana nopeiden muutosten aikaa. Suuret ja äkilliset hinnanvaihtelut ovat yllättäneet kaikki markkinaosapuolet, ja pienetkin viestit satonäkymien muutoksista heijastuvat aikaisempaa nopeammin hintoihin. Ilmaston lämpeneminen lisää säävaihteluita ja äärimmäisiä sääoloja. Suojaverkkona perinteisesti toimineita EU:n markkinainterventioita karsitaan.

Elintarvikealan yritysten markkinariskit kasvavat sekä tuotteiden myynneissä että raaka-aineiden hankinnoissa. Samalla vastuu riskien hallinnasta on siirtymässä yhä enemmän valtiolta markkinoiden ja niillä toimivien yritysten tehtäväksi. Markkina- ja hintariskien kasvaessa niiden hallintaan on panostettava elintarvikeketjussa nykyistä selvästi enemmän.

Tiedot käyvät ilmi MTT Taloustutkimuksen Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2009 -vuosikatsauksesta, joka kertoo maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat. Tietopaketti luo läpileikkauksen edellisvuoden tapahtumiin, seuraa viimeaikaisia trendejä ja luotaa tulevaa. Erityisteemoina ovat muun muassa maatilayrittäjien jaksaminen ja henkinen hyvinvointi, naisten muuttuva rooli maatilataloudessa sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus.

TALOUSTAANTUMA HEIKENTÄÄ RUOAN GLOBAALIA KYSYNTÄÄ

Maailman maatalousmarkkinoiden hintamuutosten taustalla on sekä satunnaisia että rakenteellisia syitä. Poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat sato- ja tuotosvaihtelut tärkeillä maataloustuotantoalueilla aiheuttivat äkillisiä ja suuria hintojen heilahduksia. Eteläisen pallonpuoliskon kuivuus pienensi satoja ja nosti hintoja vuosien 2007–2008 aikana. Kohonneet hinnat puolestaan lisäsivät viljelyaloja ja sen myötä maailmalla korjattiin viime vuonna ennätyksellisen suuri viljasato, mikä painoi viljan maailmanmarkkinahintoja alas vuoden 2008 loppupuoliskolla.

Hintoihin on vaikuttanut myös viljan lisääntynyt käyttö biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Pitkällä aikavälillä tapahtunut ruoan kysynnän kasvu jatkuu, vaikka kansainvälinen taloustaantuma hieman heikentää ruoan kysynnän globaalia kasvua lähivuosina. Erityisesti maito- ja lihatuotteiden kysyntä supistuu maailmalla talouskasvun hidastuessa.

ELINTARVIKKEIDEN HINNAT KÄÄNTYVÄT LASKUUN

Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousivat vuonna 2008 keskimäärin 8,6 prosenttia. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 4,1 prosenttia, joten elintarvikkeiden hintakehitys oli selvästi keskimääräistä inflaatiokehitystä nopeampaa. Korotuksia elintarvikkeiden hintoihin aiheuttivat sekä raaka-aineiden kuten viljan, lihan ja maidon kallistuminen että teollisuuden ja kaupan kasvaneet kustannukset. Suomessa korotuspaineita lisäsi myös se, ettei elintarviketeollisuus ollut päässyt pitkään aikaan korottamaan hintojaan, vaikka energian hinta ja työvoimakustannukset olivat nousseet.

Vuonna 2009 elintarvikkeiden hintojen odotetaan laskevan, sillä viljan ja muiden elintarviketeollisuuden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat lähtivät selvään laskuun vuoden 2008 loppupuolella. Lisäksi ruoan arvonlisävero alenee Suomessa lokakuussa 2009 viidellä prosenttiyksiköllä 17 prosentista 12 prosenttiin. Arvonlisäveromuutoksen myötä elintarvikkeiden hinnat laskevat kerralla runsaat neljä prosenttia. Vuoden 2009 lopussa elintarvikkeiden hinnat ovat arviolta kuusi prosenttia alkuvuotta alempana.

RUOAN HINTA VUODEN 1995 TASOLLA

Ruoan hinta on pitkällä aikavälillä noussut yleisen kuluttajahintakehityksen tahdissa. EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995 ruoan hinta laski kymmenisen prosenttia, vaikka ruoan arvonlisäveroa tuolloin korotettiin. Vuodesta 1995 vuoteen 2008 ruoan hinta kallistui nimellisesti 25,2 prosenttia. Yleinen kuluttajahintaindeksi nousi samassa ajassa 24,4 prosenttia, joten ruoan reaalinen hinta oli vuonna 2008 kutakuinkin vuoden 1995 tasolla.

Ansiotasoon suhteutettuna ruoka on EU-aikana halventunut selvästi, sillä palkat ovat nousseet lähes 60 prosenttia vuodesta 1995. Kun ennen EU-jäsenyyttä peruselintarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli vielä runsaat 16 prosenttia, on osuus enää runsaat 12 prosenttia.

ELINTARVIKEKAUPAN ALIJÄÄMÄ KASVAA

Suomalaisen elintarvikeviennin kasvu hidastui vuonna 2008. Elintarvikkeita vietiin Suomesta yhteensä 1,4 miljardin euron arvosta, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonnin kasvu sen sijaan kiihtyi. Vuonna 2008 elintarvikkeita tuotiin Suomeen 3,6 miljardin euron arvosta, mikä on edellisvuoden tuontia lähes 15 prosenttia enemmän. Tuonnin osuus suomalaisten elintarvikekulutuksesta on noussut jo noin 30 prosenttiin.

Elintarvikekaupan alijäämä nousi 20 prosentilla lähes 2,2 miljardiin euroon. Alijäämäisyys on perinteisesti johtunut hedelmien, vihannesten, raakakahvin, alkoholijuomien ja tupakan tuonnin laajuudesta. Muita tärkeitä tuontituotteita ovat muun muassa. vihannekset, juustot ja viljavalmisteet. Lähes kaksi kolmasosaa Suomen elintarviketuonnista on peräisin EU:n vanhoista jäsenmaista kuten Saksasta, Ruotsista ja Hollannista.

Suomalaisen elintarvikeviennin merkittävin tuoteryhmä ovat meijerituotteet, joiden osuus on yli neljännes koko viennin arvosta. Muita tärkeitä vientituotteita ovat vilja- ja viljatuotteet, juomat, liha sekä erilaiset ruokavalmisteet ja makeisteollisuuden tuotteet. Venäjä on säilyttänyt paikkansa suomalaisen elintarvikeviennin pääkohteena 24 prosentin osuudella, toisena on Ruotsi 15 prosentin ja kolmantena Viro 10 prosentin osuudella.

Lähde: Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.) 2009. Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2009. MTT Taloustutkimus. 94 sivua