Elintarvikeketjun ruokahävikki vajaat 400 miljoonaa kiloa
Tuoreen MTT:n arvion mukaan kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa vajaat 400 miljoonaa kiloa. Aikaisemmat tulokset ovat täydentyneet elintarviketeollisuuden hävikillä, joka on keskimäärin noin 100 miljoonaa kiloa. Eniten ruokaa tuhlaavat kotitaloudet, joissa ruokahävikkiä syntyy lähes 130 miljoonaa kiloa.
Juuri päättyneessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Foodspill I -hankkeessa on tehty ensimmäinen valtakunnallinen kokonaisarvio ruokahävikin synnystä. Ruokaketjussa haaskataan keskimäärin 330–460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa.
– Yhteensä hävikki on 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä.
Ruokaketjun tasolla hävikin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä.
– Hukkaan heitetyn ruuan tuottaminen on suuri sekä täysin turha taakka ympäristölle, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:stä.
Kotitaloudet ykkösinä – teollisuus tulee perässä
Ruokaketjun eri osista eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa heitetään pois vuosittain yhteensä 120–160 miljoonaa kiloa alun perin syömäkelpoisia elintarvikkeita.
Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella elintarviketeollisuudessa alun perin syömäkelpoista hävikkiä syntyy 75–140 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä vastaa keskimäärin noin kolmea prosenttia elintarviketeollisuuden tuotantovolyymista.
Tutkimusassistentti Heta-Kaisa Koivupuro kuitenkin muistuttaa, että toisin kuin kaupassa, ravintoloissa tai kotitalouksissa, teollisuudessa syntyvästä hävikistä vain pieni osa koostuu valmiista elintarviketuotteista. Teollisuuden hävikistä suurin osa syntyy raaka-aineita teollisesti käsiteltäessä, jolloin ruokahävikin syntyä on käytännössä mahdotonta kokonaan välttää. Näin ollen ei ole mielekästä verrata teollisuuden ja myöhempien ruokaketjun osien hävikkimääriä suoraan keskenään.
– Elintarviketeollisuudessa syntyy paljon sivuvirtoja, joista kaikkia ei voida yksiselitteisesti jakaa syömäkelpoisiin ja syömäkelvottomiin. Jos elintarviketeollisuuden ruokahävikkiin laskettaisiin mukaan kaikki periaatteessa syömäkelpoiset sivuvirrat vaikkapa viljan jauhatuksesta ja kasvisten jalostuksesta, saattaisi teollisuuden hävikkivolyymi nousta vielä huomattavasti esitettyä arviota suuremmaksi, Koivupuro sanoo.
Saarioinen Oy:n laatujohtaja Maarit Kyyrö kertoo, että teollisuudesta syötäväksi kelpaavia sivuvirtoja voi päätyä hukkaan myös siitä syystä, että niistä valmistetuille tuotteille ei löydy tarpeeksi ostajia. Kuluttajien kulutustottumukset vaikuttavat sitä kautta myös muiden ketjun osien kuin kotitalouksien hävikkiin.
Suomessa hävikki pienempi kuin muissa maissa
Kansainvälistä tilannetta seuranneen tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan suomalaisessa ruokaketjussa jäädään alle sadan kilon hävikkiin henkeä kohden. Eurooppaa ja länsimaita koskevissa tutkimuksissa on järjestään julkaistu hyvin paljon isompia hävikkejä, lähemmäksi kaksi sataa kiloa kuluttajaa kohti.
– Isot erot tuloksissa johtuvat osittain erilaisista laskenta- ja mittausmenetelmistä sekä ruokahävikin määrittelyn kirjosta. Ruokahävikin määrän laskennan harmonisoimiseksi ja vähentämiseksi kohti EU:n tavoitteita ollaan juuri käynnistämässä isoa EU-hanketta, hän sanoo.
Tyypillisesti kuluttajien osuudeksi potista muodostuu noin 30–40 prosenttia, mutta joissain tutkimuksissa tämä osuus on raportoitu huomattavasti suuremmaksikin. Hävikin loppuosa koostuu ruokaketjun muista vaiheista.
– Vaikka Suomi ei ole kärjessä ruokahävikin määrässä, niin haaskaamamme syömäkelpoisen ruoan osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on jopa prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa 500–1000 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa, täysin turhaan ilmaan töpräyteltynä, toteaa Katajajuuri.
Miksi ruokaa haaskataan?
MTT:n on juuri käynnistänyt KURU-hankkeen, jossa selvitetään ruokahävikin syitä kotitalouksissa ja etsitään keinoja hävikin vähentämiseksi. Hankkeessa selvitetään, mitkä keinot tuntuvat kuluttajista tehokkaimmilta ja helpoimmilta tai mitä keinoja he ovat itse mahdollisesti jo käyttäneet.
Jätteiden koostumus ja lajittelututkimuksen avulla arvioidaan aikaisemmin tehdyn punnitustutkimuksen luotettavuutta, ja kotitalouksien ruokahävikistä muodostuu entistä tarkempi kuva.
Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun ja elinkeinoelämän rahoittamassa Foodspill I -hankkeessa ovat MTT:n lisäksi mukana Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja UniCafe sekä Pakkaustutkimus - PTR. Hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueeseen.
Tilaisuuden materiaalit osoitteessa: www.mtt.fi/foodspill
Lisätietoja:
Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh. 050 359 9772, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
Projektipäällikkö Kirsi Silvennoinen, MTT, puh. 029 531 7754, kirsi.silvennoinen@mtt.fi
Tutkimusassistentti Heta-Kaisa Koivupuro, MTT, 029 531 7374, heta-kaisa.koivupuro@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi