Euroopan velkakriisi kurittaa myös maataloutta
Euroopan velkakriisi kouraisee myös maataloutta, joka kamppailee vaikeissa kannattavuusongelmissa. EU:n maatalouden velka on viime vuosina kasvanut tuplavauhtia verrattuna 1990-luvun lama-aikaan. Tanskan ja Hollannin viljelijöillä on suurin velkataakka, kun taas Kreikan ja Espanjan viljelijät ovat lähes velattomia.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimus paljastaa, että EU:n maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste nousi yhdessä vuodessa, vuodesta 2007 vuoteen 2008 peräti 4 prosenttiyksikköä, 14 prosentista 18 prosenttiin.
– Tämä on hälyttävä signaali, sillä edellisen, 1990-luvun alun laman aikaan maatalouden velkaisuusaste nousi vuodessa pahimmillaan alle puolet tästä, kertoo professori Kyösti Pietola MTT:stä.
Velkaantumisen nopeaa nousua ei voi selittää yksin investoinneilla, koska Euroopan maatalouden nettoinvestoinnit ovat olleet jo pitkään kutakuinkin nollassa niin, että korvausinvestoinnit ovat vastanneet enintään poistoja.
Kreikan ja Espanjan viljelijät velattomia
Valtioiden ja maatalouden velkaantuneisuus vaihtelee EU-maissa eri tahtiin, eikä maatalousvelkojen jakauma noudata millään tavoin myöskään valuutta-alueiden rajoja.
– On huojentavaa, että kaikkein pahimpien valtionvelkaongelmien kanssa painiskelevien maiden, kuten Kreikan ja Espanjan, maataloudet ovat käytännössä velattomia. Valtion velkaantumisesta aiheutuvan maariskin laukeaminen ei suoraan aiheuta dramaattista velkakriisiä näiden maiden viljelijöille, pohtii Pietola.
Esimerkiksi kreikkalaisten viljelijöiden kaikista varoista vieraan pääoman osuus oli vuonna 2008 vain 0,6 prosenttia. Tutkimus arvioi, että korkojen nousu ei aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa Kreikan maataloudelle, vaikka sen korot olivat jo vuonna 2008 nousseet yli kymmeneen prosenttiin. Yleisen talouskehityksen ja valtion budjettitalouden kautta tulevat vaikutukset ovat aivan toista luokkaa.
Espanjassa vastaava velkaisuusaste oli 2,2 prosenttia ja, Irlannissakin se oli alle 5 prosenttia. Suomen maatalouden velkaisuusaste oli jo selvästi korkeampi, 28 prosenttia.
Maatalousvelka suurin Tanskassa ja Hollannissa
Maatalousalan pahimmat velkojen ja rahoituskriisien keskittymät löytyvät EU:ssa niin sanotusta liberaaliryhmästä, joka on ennen ajanut maatalouden tukipolitiikan alasajoa ja maataloustuotannon keskittämistä kilpailukykyisimpiin erittäin pääomavaltaisiin yrityksiin.
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja myös Hollannissa se ylittää 40 prosenttia. Kotitalouksien asuntoluottoihin verrattuna tanskalainen viljelijä joutuu maksamaan luotoistaan 3,5 prosenttiyksikön riskilisää.
Kiinteistöissä hintakupla
MTT:n tutkija Sami Myyrä pelkää, että etenkin Tanskan maatalous voi törmätä myös maatalouskiinteistöjen korkean arvostustason ja hintakuplan aiheuttamiin yllätyksiin. Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän prosentin tuoton.
Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan mm. peltoa velkarahalla kovaan hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen. – Selvää on, että joskus tämän ketjukirjeen on katkettava, jolloin vaikutukset ovat dramaattisia, Myyrä arvioi.
Tanskan tavoin myös Hollannissa kiinteistöjen hinnat ovat maatilojen taseissa korkeat, mutta yksi maailman kovimmista väestöpaineista pitänee Hollannissa maan hinnat korkealla myös jatkossa.
Ranska puolestaan edustaa maaryhmää, jossa kirjaukset maatalouskiinteistöjen arvonnousuista ovat olleet maltillisia. Melko korkeaan, 37 prosentin velkaantumisasteeseen ei todennäköisesti sisälly yhtä suurta maatalouskiinteistöjen hintakuplaa tai -riskiä kuin Tanskassa.
Ranskan kriisi imee mukaan koko EU:n
Mikäli valtioiden velkakriisi leviäisi myös Ranskaan, sillä olisi todennäköisesti merkittäviä suoria vaikutuksia myös EU:n maatalouden vakauteen ja pääomahuoltoon. Peräti 23 prosenttia koko EU:n maatalouden kaikista veloista on Ranskassa. Hollanti tulee toisena ja Tanska kolmantena, molemmat vajaan 20 prosentin velkaosuuksilla.
Tutkijat laskevat, että Ranskalla, Hollannilla ja Tanskalla on yhdessä yli 60 prosenttia kaikista maataloussektorien veloista EU:ssa. – EU:n maatalouden kestävyys rahoituskriisiä vastaan riippuukin paljolti siitä, mitä näissä kolmessa maassa tapahtuu.
Tulokset perustuvat EU:n FP7 ohjelmasta rahoitettuun tutkimukseen nimeltä ”Comparative Analysis of Factor Markets for Agriculture accross the Member States”.
Lisätietoja:
professori Kyösti Pietola, MTT, puh. 0400 520 905, kyosti.pietola@mtt.fi
erikoistutkija Sami Myyrä, MTT puh. 040 551 5904, sami.myyra@mtt.fi
Julkaisu osoitteessa: http://www.factormarkets.eu/publications
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: