Huipputeknologia on maatalouden tulevaisuutta
Bio- ja geeniteknologiaa hyödynnetään yhä enemmän uusien kasvilajikkeiden jalostamisessa. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tuore tutkimus visioi, että maailman viljellystä pinta-alasta noin 40 prosenttia on kaupallisessa gm-viljelyssä vuonna 2025. Suomessa muuntogeeniset kasvilajikkeet otetaan käyttöön hieman myöhemmin kuin muualla maailmassa. Todennäköisesti runsaat 20 prosenttia maamme peltopinta-alasta on muuntogeenisessä viljelyssä vuonna 2025. Bio- ja geeniteknologiaa halutaan hyödyntää jalostettaessa kuivuutta, kylmyyttä ja suolaa paremmin kestäviä kasvilajikkeita sekä yhä vahvemmin non-food-sovelluksissa, kuten energiakasvilajikkeiden jalostuksessa. Mahdollisuuksia nähdään myös muussa kuin perinteisessä maataloustuotannollisessa hyödyntämisessä. – Bioteknologia voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi energiatuotantoon, jätteiden käsittelyyn, biohajoavien pakkausmateriaalien kehittämiseen sekä maatilan jätevedenpuhdistukseen, luettelee erikoistutkija Pasi Rikkonen MTT:stä. EKOKEMA-hankkeessa (Ennakoiden kohti kestävää maataloutta) tuotettiin Delfoi-asiantuntijamenetelmällä perusteltuja tulevaisuudenkuvia siitä, mitkä ovat Suomen maataloudessa sovellettavan ympäristöteknologian keskeisimmät haasteet vuoteen 2025 mennessä. Tutkimukseen osallistui 20 teknologiateemojen erityis- ja yleisasiantuntijaa. PUU SÄILYTTÄÄ JOHTOASEMANSA BIOENERGIAN TUOTANNOSSA Tutkimuksen asiantuntijat totesivat, että pienimuotoista energiantuotantoa ei ole konkreettisesti kannustettu. Uusiutuvien energianlähteiden laajempaa käyttöä pidettiin kuitenkin hyvin toivottavana, sillä bioenergian tuotannon lisääminen synnyttäisi työpaikkoja maaseudulle ja Suomen riippuvuus tuontienergiasta vähenisi. Puu on lähitulevaisuudessakin merkittävin bioenergian tuotanto- ja käyttömuoto maataloudessa. Myös muita bioenergian muotoja käytetään entistä enemmän sekä lämpöenergiana että polttoaineena. Ruokohelven viljelyalan ennakoidaan saavuttavan 50 000 hehtaaria vuonna 2011. Kokonaisuudessaan peltoenergian tuotantoon käytettäväksi viljelyalaksi ennustetaan 400 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Asiantuntijat peräänkuuluttavat käytännön toteutuksia, joiden avulla voitaisiin arvioida erilaisten vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kannattavuutta sekä ympäristövaikutuksia. TEKNOLOGIAN VALINNAT RATKAISEVAT Maatalouden teknologisilla valinnoilla on suuri merkitys elintarviketuotannossa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää kyetä arvioimaan, miten teknologinen muutos palvelee asetettuja yhteiskunnallisia tavoitteita kuten kestävää kehitystä. Maatalouskoneiden kokonaismyynnissä ei nähty pitkällä aikavälillä suuria muutoksia. Konekanta voi pienentyä, mutta sen käyttötehokkuus ja erikoistuminen lisääntyy. Erikoiskoneiden automaatio ja robotiikka nostavat konehankintojen hintoja. Tämä kannustaa yhteiskonehankintoihin ja koneurakointiin. Samalla sadonkorjuukoneissa siirrytään yhä suurempiin järjestelmiin. Maa- ja elintarviketalouden ennakointitutkimus tarjoaa tutkittua tietoa maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä, muutoksista ja laajemmista trendeistä niin kansalliselta kuin globaaliltakin näkökulmalta katsoen. – Maatalouden toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan päätöksentekoa tukevaa tulevaisuussuuntautunutta tutkimustietoa sekä asiantuntijatahojen yhteistä, pidemmän aikavälin arviointia maa- ja elintarviketalouden kehityksestä, Rikkonen painottaa.