Ilmaston lämpeneminen muuttaa nurmiviljelyä – uusia sopeutumiskeinoja etsitään MTT Maaningalla

Suomalainen syö päivittäin maito- ja lihatuotteissa keskimäärin 4,7 kiloa säilörehua. Sitä ei voi ostaa maailmanmarkkinoilta. Kun ilmasto muuttuu, nurmen tuotannon riskit lisääntyvät. MTT Maaningan kehityshanke etsii keinoja, kuinka nurmiviljely saadaan sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja jopa hyötymään siitä.

Tänä syksynä MTT Maaningalla käynnistyi Pohjois-Savon nurmituotanto muuttuvassa ilmastossa -hanke, joka keskittyy muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, uusiin nurmikasvilajeihin ja -lajikkeisiin sekä nurmien talvenkestävyyteen, satotasoon ja ympäristökuormitukseen. Hanke sai Pohjois-Savon ELY-keskukselta ESR-rahoituspäätöksen, 80 000 euroa vuosille 2013–2014. MTT:n oman investoinnin kanssa hankkeen rahoitus ylittää 100 000 euroa.

– Ilmastonmuutos aiheuttaa rehuntuotannolle suuria riskejä, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Näiden ennakointi on sekä tuotannon että kuluttajien näkökulmasta erittäin tärkeää, painottaa erikoistutkija Kirsi Järvenranta MTT:stä.

Ilmastonmuutoksella suuria vaikutuksia nurmituotantoon

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat on otettu maitomaakunnassa vakavasti. MTT Maaningan johtamassa hankkeessa tuotetaan ilmastonmuutosskenaarioihin perustuvia toimintatapoja nurmituotannon turvaamiseksi tulevaisuuden epävarmoissa olosuhteissa.

Onnistunut talvehtiminen on tärkeää monivuotisten nurmien tuottavuudelle. Nurmi lähtee kasvun heti lumien sulettua, ja ensimmäinen sato korjataan hyvissä ajoin ennen juhannusta, toinen heinä-elokuun vaihteessa ja kolmas mahdollisuuksien mukaan syyskuussa.

– Tulevaisuudessa talvisateet lisääntyvät. Kun sadejaksoa seuraa pakkanen, maan pintaan muodostuu kylmää johtava jäälinssi. Sen alla nurmikasvit kärsivät hapenpuutteesta ja jäätyvät niin sanotun jääpoltteen seurauksena kuoliaaksi, kertoo hankkeessa työtään aloittava suunnittelija Panu Korhonen MTT:stä.

Nurmituotantoa uhkaavat myös muut sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuusjaksot, joita on koettu jo edellisinä kesinä. Koska nautojen ravitsemus perustuu nurmirehuun, sadon epäonnistuminen vaikeuttaa ruokintaa ja johtaa pahimmillaan eläinten vähentämiseen. Vähennykset heijastuvat tuotannossa vuosia.

– Ilmastonmuutoksen positiivisena puolena on pidentynyt kasvukausi ja korkeampi keskilämpötila, jotka voivat suurentaa kokonaissatoa. Rehuntuotannossa otetaan käyttöön myös uusia viljelykasveja. Olosuhteiden muuttuessa myös alueen suhteellinen kilpailukyky saattaa kasvaa, Korhonen pohtii.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa innovaatioita uusiutuvista luonnonvaroista. MTT Maaninka on voimakkaasti kehittyvä tutkimustoimipaikka, joka on edelläkävijä karjatalouden ja nurmiviljelyn ympäristötutkimuksessa. MTT Maaningalla keskitytään karjatalouden, peltoviljelyn sekä energia- ja ympäristöasioiden ytimeen todellisella suomalaisella maatilalla.
www.mtt.fi/maaninka

Lisätietoja:
erikoistutkija Kirsi Järvenranta, MTT, puh. 050 316 5127, kirsi.jarvenranta@mtt.fi

Avainsanat: