Integroitu kasvinsuojelu vähentää viljelyn ympäristöhaittoja – tuottavuus säilyy
MTT testasi ensimmäistä kertaa, kuinka käyttötarkoitukseensa optimoidun integroidun kasvinsuojelun menetelmät soveltuvat viljanviljelyyn Suomessa. Tulokset osoittavat, että viljely voi olla entistä ympäristöystävällisempää ja vähintään yhtä tuottavaa kuin aiemminkin.
Kaikkien Suomessa ammattimaisesti viljelevien on otettava vuonna 2014 kasvintuotannossaan käyttöön integroidun kasvinsuojelun eli IPM:n yleiset periaatteet. Ensisijaisia ovat ennaltaehkäisevät keinot ja kemialliseen kasvinsuojeluun turvaudutaan vasta todetun tarpeen mukaisesti. Kemiallisen torjunnan tulee olla taloudellisesti perusteltua ja aiheuttaa mahdollisimman vähän riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle.
Toimivampia keinoja torjuntapäätösten tekoon
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa PesticideLife-hankkeessa kehitettiin kasvintuhoojien torjuntapäätöstä tukevia menetelmiä, kynnysarvoja ja ennustemalleja käyttäjäystävällisemmiksi. Hankkeessa testattiin kolmen vuoden aikana IPM-menetelmiä yhdeksällä maatilalla yhteensä 77 viljalohkolla. Hankkeessa mukana olleet viljelijät luopuivat rutiiniruiskutuksista ja huomioivat ainevalinnoissaan kiitettävästi kasvinsuojeluaineresistenssin ennaltaehkäisyn. Kasvitautien torjunta nosti usein sadon käyttöarvoa. Arviolta 70 prosenttia tehdyistä kasvinsuojeluruiskutuksista oli taloudellisesti kannattavia.
Ympäristöystävällistä ja tehokasta kasvintuotantoa
– PesticideLife-hankkeen tulokset osoittavat, että kasvintuotantoa voi harjoittaa entistä ympäristöystävällisemmin ja vähintään yhtä tuottavasti kuin aiemminkin. Kemiallisen kasvinsuojelun aiheuttamia haittoja voidaan vähentää käyttämällä monipuolista viljelykiertoa, kynnysarvoja ja ennustemalleja sekä ennaltaehkäisemällä kasvinsuojeluaineresistenssiä. Lisäksi meillä on nyt työkaluja kemiallisen torjunnan ympäristövaikutusten ja niissä tapahtuvien muutosten mittaamiseen, tutkija Sanni Junnila MTT:stä kertoo.
Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien ja IPM:n muutoksen mittaamiseksi hankkeessa kehitettiin Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa uusi menettelytapa, joka yhdistää kaksi näkökulmaa kahdella mallilla; elinkaariarvioinnin ekotoksisen ympäristövaikutusluokan ja EU:n HAIR-riski-indikaattorit.
Hankkeen internetsivuilta löytyy viljojen integroidusta kasvinsuojelusta mm. viisi MTT Raportti -sarjan julkaisua, kolme opetusvideota, IPM-ohjeisto sekä yhteenvedot fungisidi-, herbisidi- ja insektisidiresistenssin ennaltaehkäisystä. Hanke oli myös mukana kehittämässä internetpohjaista sovellusta tietoalustaksi eri viljelykasvien kasvinsuojelun päätöksentekoon.
Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Nylands Svenska Lantbrukssällskap NSL ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastoTukes. Hanke sai tukea EU:n LIFE+-rahoitusinstrumentin kautta. Tulokset esiteltiin tänään 13.11.2013 PesticideLife -hankkeen loppuseminaarissa.
Lisätiedot:
Projektipäällikkö Sanni Junnila, MTT, puh. 029 531 7278, sanni.junnila@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: