Itämeren Stern-raportti selvittää suojelun kannattavuuden

Itämeren suojelun kustannukset jakautuvat rantavaltioille epätasaisesti. Suojelutarpeita ja investointeja on tähän saakka tarkasteltu vain kansallisista näkökulmista, mikä on johtanut suojelutoimien tehottomuuteen. Toimivia, kansainvälisiä toimenpiteitä meren hyväksi ei ole pystytty toteuttamaan. Ekonomisti Nicholas Stern osoitti vuonna 2006, että ilmastomuutoksen torjunta on välttämätöntä maailman taloudelle. MTT, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto soveltavat nyt vastaavaa ympäristönsuojelun kannattavuuden analyysiä Itämerelle. Monitieteisellä, kansainvälisellä PROBAPS-tutkimuksella selvitetään suojelun nettohyötyjät. – Suojelutoimien tehottomuuskin maksaa, eikä tekemättä jättäminen ole ilmaista, hanketta johtava MTT:n professori Anni Huhtala varoittaa. – Joudumme vastaamaan myös niiden haittojen kustannuksista, jotka koituvat muun muassa elinkeinotoiminnalle, jos meren paheneville ongelmille ei tehdä mitään. PERÄMERI SUOMEN KANNATTAVIN INVESTOINTI? Tutkijoiden mukaan suojelupolitiikkaan tarvitaan taakanjakomalli, joka tukee taloudellisten edellytysten samanarvoistamista eri puolilla Itämerta. Suojelun hyötyjä on tähän mennessä tutkittu vain paikallisesti ja tapauskohtaisesti. Koska hyötyjen suuruusluokka ja sijoittuminen ovat epäselviä, yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuvat pelkästään suojelusta koituvat kustannukset. Tutkijat havainnollistavat ihmisen toiminnan ja meriluonnon kytköksiä taloudellisella mallinnuksella. – Analyysien pohjana on vankka ekologinen tietämys siitä, miten suunnitellut toimenpiteet vaikuttavat meriympäristöön, tutkimuspäällikkö Markku Viitasalo SYKEn merikeskuksesta sanoo. Työkaluna on kustannus-hyötyanalyysi, jonka avulla esimerkiksi ravinnekuormituksen taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida maakohtaisesti. – Alustavien tulosten mukaan Suomelle olisi kannattavinta investoida Perämeren päästöjen vähentämiseen. Kuva kannattavista toimista todennäköisesti muuttuu, kun pääsemme mallintamaan koko Itämerta, mallikehikkoa rakentava MTT:n erikoistutkija Kari Hyytiäinen painottaa. Hyötyjen ja kustannusten virta saadaan yhteismitalliseksi pankkimaailmasta tutun diskonttauksen avulla. Stern käytti ilmastolaskelmissaan matalaa diskonttokorkoa, jolloin kaukana tulevaisuudessakin koituvat hyödyt ovat arvokkaita. – Tutkimuksessa emme juutu yhteen korkokantaan, vaan tuotamme päätöksentekijöille monipuolisia tuloksia eri toimenpiteiden taloudellisista seurauksista, Hyytiäinen kertoo. Suojelun hyötyjä kartoitetaan myös arvioimalla ihmisten halukkuutta maksaa suojelusta. – Kun kansainvälinen kokonaiskuva hyödyistä selkeytyy, myös suojelu voi tehostua huomattavasti, MTT:n tutkija Heini Ahtiainen kaavailee. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on myöntänyt kolmivuotiselle tutkimukselle miljoona euroa. Hankkeeseen osallistuvaa kansainvälistä tutkimusverkostoa rahoittaa Ruotsin Naturvårdsverket samalla summalla. Hanke kuuluu MTT:n Vesistöystävällinen maatalous -tutkimusohjelmaan. Sen tavoitteena on edistää Suomen sisävesien ja Itämeren hyvinvointia tuottamalla tietoa sekä kehittämällä ratkaisuja ja uusia toimintamalleja, joiden avulla vähennetään maatalouden aiheuttamaa fosfori- ja typpikuormaa vesistöihin huomioiden maatalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuus.