Jos tarkoitat maaseutua, sano ”maaseutu”: jos tarkoitat maataloutta, sano ”maatalous”

Maatalouden ja maaseudun kehittämiseen käytettiin Suomessa vuosina 2000-2006 noin 13 miljardia euroa EU:n ja kansallisia varoja. Suurin osa maaseudun kehittämistuista kanavoituu maatiloille, vaikka maatalouden kehitys ja maaseudun kehitys ovat erkaantuneet toisistaan suuressa osassa Suomea. Mikä on maatalouden ja maaseudun kehityksen välinen suhde Suomessa? Miten maaseudun kehittämiseen suunnatut tukivirrat kohdentuvat alueellisesti? Tervetuloa keskustelemaan maaseudun kehittämispolitiikkaa tarkastelevista tuoreista tutkimustuloksista Tieteiden talolle Helsinkiin (Kirkkokatu 6) torstaina 18.2.2010 klo 9-11. MAASEUDUN KEHITTÄMISTUET MENEVÄT VAURAILLE ALUEILLE MTT:n tekemässä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että maatalouden ja maaseutualueiden sosio-ekonominen kehitys vuosina 1995-2004 vaihteli merkittävästi alueittain. Maatalouden kehityksen ja maaseudun muun aluekehityksen välillä ei todettu merkittävää yhteyttä. EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 merkittävin osa maaseudun kehittämistuista kohdentui Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska näillä alueilla sijaitsee valtaosa maamme maatiloista. Suurimmat aluekehittämisen haasteet sen sijaan ovat harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutualueilla. – Nykymuodossaan maatalouspolitiikalla on vaikea tukea merkittävästi maaseudun tasaista kehitystä, tiivistää tutkija Olli Voutilainen MTT:stä. POLITIIKAN ALUEITTAISELLE RÄÄTÄLÖIMISELLE TARVETTA Tutkimustulokset puoltavat maatalouspolitiikan nykyistä tarkempaa räätälöimistä alueittain. Maatalous elinkeinona erilaistuu alueellisesti yhä voimakkaammin, minkä takia maatalouden tukivälineitä on syytä tarkastella uudelleen. – Maaseudun kehittäminen on ymmärrettävä erityyppisten alueiden kokonaisvaltaisena kehittämisenä. Jos tavoitteena on maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen, tukien jakoperusteena pitäisi olla maaseudun kehityspotentiaali, joka tunnistaisi maaseudun mahdollisuuksien alueellisen vaihtelun, huomauttaa professori Hilkka Vihinen MTT:stä. AgriRural-tutkimusta on rahoittanut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR). Tutkimus on osa MTT:n Mahdollisuuksien maaseutu -tutkimusohjelmaa. TILAISUUDEN OHJELMA (myös netissä www.mtt.fi/tapahtumat) 8.45 Kahvi 9.00 Professori Hilkka Vihinen: Miksi tutkia maaseudun ja maatalouden suhdetta? Tutkija Olli Voutilainen: Miten tuet jakautuivat vuosina 2000-2006? Mikä oli maatalouden ja maaseudun kehityksen suhde? Professori Hilkka Vihinen: Mitä tulokset tarkoittavat? Keskustelua Tilaisuus päättyy klo 11.00 Kahvituksen järjestämiseksi ilmoittautumiset 16.2. mennessä: teija.johansson@mtt.fi