Kansalaiset ovat valmiita maksamaan puhtaammasta Itämerestä

Itämeri koetaan arvokkaaksi kaikissa sitä ympäröivissä rantavaltioissa. Näiden valtioiden kansalaiset ovat valmiita maksamaan vuosittain yhteensä noin neljä miljardia euroa rehevöitymisen vähentämiseksi.  Suomalaiset satsaisivat Itämereen 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Kansainvälisen BalticSTERN-tutkimusverkoston tuore tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa Itämeren ympärysmaiden kansalaisten halukkuutta maksaa Itämeren tilan parantamisesta. Tulosten mukaan kansalaiset ovat valmiita maksamaan vuosittain noin neljä miljardia euroa, jotta rehevöityminen saataisiin vähenemään.

Suomalaisille terveemmän Itämeren arvo on 200 miljoonaa euroa vuodessa. Keskiverto suomalainen on valmis maksamaan noin 60 euroa vuodessa sinileväkukintojen vähentämiseksi, veden kirkkauden parantamiseksi ja happikadon vähentämiseksi. Tärkeimpiä syitä maksuhalukkuuteen ovat terveen meriekosysteemin suojelu ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet nauttia Itämerestä.

Keskimääräinen maksuhalukkuus vaihtelee eri Itämeren maissa 5 ja 110 euron välillä. MTT:n tutkijan Janne Artellin mukaan kaikkien Itämeren maiden kansalaiset ovat kuitenkin valmiita lisäpanostuksiin vesiensuojelussa. Suomessa yli 60 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan lisää veroja Itämeren tilan parantamiseksi.

Huolena rehevöityminen

Enemmistö suomalaisista on huolissaan Itämeren tilasta ja pitää sitä yhtenä suurimmista ympäristöongelmista Suomessa. Valtaosalle suomalaisista Itämeren virkistyskäyttö on merkittävä meren tarjoama ekosysteemipalvelu. Yli puolet suomalaisista on viettänyt vapaa-aikaa Itämerellä viimeisen vuoden aikana. Suosituimpia vapaa-ajanviettotapoja ovat rannalla oleilu, risteilyt ja uiminen.

Rehevöitymisen vaikutukset ovat suomalaisille tuttuja, sillä lähes kaikki vastaajat ovat kuulleet rehevöitymisen aiheuttamasta veden sameudesta, sinileväkukinnoista ja happikadosta. Joka toinen suomalainen on itse kokenut rehevöitymisen aiheuttamia haittoja.

Tutkimuksesta selviää myös, että rantavaltioiden asukkaat, myös suomalaiset, välittävät Itämerestä kokonaisuutena eivätkä ainoastaan omista lähialueistaan.

Viesti päätöksentekijöille

MTT:n tutkijan Heini Ahtiaisen mukaan tulokset osoittavat, että Itämeren rantavaltioiden kansalaiset arvostavat suuresti HELCOMin Itämeren toimintaohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

– Tämä on selkeä viesti päätöksentekijöille. Kansalaiset tukevat Itämeren tilan parantamista. Jos ravinnekuormitusta ei vähennetä, rahalliset hyödyt Itämeren tilan parantamisesta menetetään, varoittelee Ahtiainen.

Yhteensä 10 500 henkilöä Itämeren yhdeksässä rantavaltiossa vastasi kysymyksiin Itämeren merkityksestä ja halukkuudesta osallistua suojelun kustannuksiin. Tutkimus toteutettiin Internet-kyselyinä ja haastatteluina. Suomessa kyselyyn vastasi 1 650 Taloustutkimuksen Internet-paneeliin kuuluvaa aikuista.

Suomessa tutkimus toteutettiin Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi -hankkeessa, jota koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja johon osallistuvat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopisto. Hankkeen rahoittaja on Sektoritutkimuksen neuvottelukunta.

Tieteellinen artikkeli otsikolla ”Benefits of meeting the Baltic Sea nutrient reduction targets - Combining ecological modelling and contingent valuation in the nine littoral states” on saatavilla osoitteessa: www.mtt.fi/dp/DP2012_1.pdf

Lisätietoa BalticSTERN-tutkimusverkostosta: www.stockholmresilience.org/balticstern

HELCOMin eli Itämeren suojelukomission Itämeren toimintaohjelma (Baltic Sea Action Plan, BSAP) on Itämeren yhdeksän rantavaltion ja EU:n keskinäinen sopimus Itämeren tilan parantamisesta ja vaalimisesta. Jokainen maa on sitoutunut vähentämään ravinnekuormitustaan yhdessä sovitun määrän, jotta meri saataisiin palautettua hyvään tilaan.

BalticSTERN on kansainvälinen tutkimusverkosto, jonka työhön osallistuu tutkijoita Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta. Luonnon- ja taloustieteen tutkimustietoa yhdistämällä arvioidaan Itämeren suojelun hyötyjä ja kustannuksia ja haetaan kustannustehokkaita toimenpideohjelmia. Tulokset rehevöitymisen vähentämisen hyödyistä liitetään seuraavaksi kustannus-hyötyanalyysiin, jonka tulokset julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.

Lisätietoja:
Heini Ahtiainen, MTT, puh. 040 861 0976, heini.ahtiainen@mtt.fi 
Janne Artell, MTT, puh. 040 172 6426, janne.artell@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: