Kestävä ruoantuotanto Afrikassa tarvitsee tutkimusta ja koulutusta

Lähes puolet Afrikassa tuotetusta ruoasta jää hyödyntämättä muun muassa sopivan teknologian ja puutteellisten viljelykäytäntöjen ja varastointimahdollisuuksien vuoksi. Myös ruoan pääsy markkinoille voi olla vaikeaa. Ilmastonmuutos korostaa ongelmia entisestään, joten uudenlaiset ratkaisut ovat tarpeen.

Maatalous vaikuttaa merkittävästi lähes kaikkien Afrikan maiden talouteen ja toimeentuloon. Afrikkalaisen maatalouden tuottavuus on kuitenkin maailman heikoin ja väestön aliravitsemuksen taso on maailman korkein.

– YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn peräämä ruokaturva ei vielä pitkään aikaan toteudu, sillä 230 miljoonaa afrikkalaista ei saa riittävästi ravintoa. Tutkimukselle on suuri tarve, professori Hannu Korhonen MTT:stä painottaa.

Hyvin suunnatuilla tutkimuksilla voidaan nostaa maatalouden tuottavuutta, vähentää ruoan turvallisuuteen liittyviä riskejä ja lisätä ruokamarkkinoiden tehokkuutta. – Tutkimus auttaa myös ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun tuomia vaikeita ongelmia, Korhonen lisää.

Paikallisten kouluttamiseen uusia välineitä

Pääosan afrikkalaisten kuluttamasta ruoasta tuottavat paikalliset pienviljelijät, joista suuri osa on naisia. Juuri heidän sekä paikallisten tutkijoiden ja päättäjien kouluttamisen avulla nostetaan elintasoa ja ruokaturvaa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa FoodAfrica-ohjelmassa saadut tutkimustulokset siirretään viljelijöille uusien neuvontamenetelmien avulla yhteistyössä paikallisten kansalais- ja neuvontajärjestöjen kanssa.

– Maatalouden ongelmat ovat usein teknisiä ja siten viljelijöille vaikeita ymmärtää ilman peruskoulutusta ja lukutaitoa. FoodAfrica-ohjelmassa tiedon ja ohjeiden siirtämiseen käytetään esimerkiksi videoita, ohjelman johtaja Hannu Korhonen sanoo.

Laajaa ja innovatiivista yhteistyötä

Ruokaturvaan ja kestävään maatalouteen tähtäävien hankkeiden tulee olla pitkäaikaisia, yhteisrahoitteisia ja hyvin johdettuja kumppanuuksia. Puoliväliin edenneen FoodAfrican päärahoittaja on Suomen ulkoasiainministeriö, mutta sitä rahoittavat myös kaikki kumppaniorganisaatiot: MTT, Helsingin yliopisto, HAMK ja kansainväliset CGIAR-laitokset Bioversity International, ICRAF, IFPRI ja ILRI. Ohjelman läpileikkaavat teemat toteuttavat Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa.

FoodAfrica-ohjelmassa suomalaiset ja afrikkalaiset tutkijat työskentelevät yhdessä. Ohjelman yksitoista tohtoriopiskelijaa suurin osa opiskelee afrikkalaisissa yliopistoissa. Tutkimusaiheita ovat muun muassa viljelijöiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, hometoksiinien välttäminen maitoketjussa ja viljelijöiden markkinatietoisuuden parantaminen sähköisen tiedonvälityksen avulla.

FoodAfrica-ohjelman aiheita sekä muita ruokaturvaan liittyviä kysymyksiä käsitellään tänään MTT:n järjestämässä Afrikan ruoka- ja ravitsemusturva -seminaarissa Helsingissä.

Lisätietoja:
Professori Hannu J. Korhonen, MTT, puh. 029 531 7381, hannu.j.korhonen@mtt.fi

FoodAfrica tutkimus- ja kehitysohjelma tähtää ruokaturvan parantamiseen tarjoamalla välineitä ja tietoa pienviljelijöille, asiantuntijoille ja viranomaisille Itä- ja Länsi-Afrikassa. Ohjelmaa koordinoi MTT ja sen päärahoittaja on Suomen ulkoasiainministeriö. www.mtt.fi/foodafrica

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi

Avainsanat: