Kuluttajat suosivat suomalaista lihaa ja toivovat läpinäkyvyyttä tuotantoketjuun
Kuluttajat suosivat kotimaisia lihatuotteita ja luottavat suomalaisen ruokaketjun toimintaan. Lisätietoa kuitenkin kaivataan erityisesti eläinten hyvinvoinnista ja tuoteturvallisuudesta. Mieluiten tietoa haetaan ostohetkellä tuotepakkauksista.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vuoden alussa teettämässä kyselyssä kartoitettiin kuluttajien näkemyksiä sianlihaketjun vastuullisuudesta ja tiedontarpeista. Kyselyyn vastasi 1000 kuluttajaa.
Suomalaiset arvostavat suomalaista sianlihaa
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi ostavansa kotimaista sianlihaa, koska haluaa suosia kotimaista tuotantoa.
– Myös ostotilanteissa tehdyissä haastatteluissa kotimaisuus nousi yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä, joita katsottiin tuotepakkauksesta tai hyllyltä, MTT:n tutkija Katriina Penttilä täydentää.
Kotimaisia tuotteita suositaan, sillä suomalaisiin tuotantotapoihin ja tuotteiden turvallisuuteen luotetaan enemmän kuin ulkomaalaisiin. Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista uskoo lisäksi, että eläimen hyvinvointiasiat on hoidettu paremmin kotimaassa. 90 prosenttia haluaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin sianlihantuotantoa.
Hankekoordinaattori Jaana Kotron mukaan tämä osoittaa, että ruoan ja tässä tapauksessa nimenomaan lihan alkuperällä on kuluttajille edelleen suuri merkitys. Ostotilanteessa ostopäätökseen vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät, kuten hinta, päiväys ja tuotteen ulkoiset ominaisuudet.
Lisätietoa tuotantoketjusta kaivataan
Kyselyn mukaan noin 40 prosenttia kuluttajista haluaisi saada nykyistä enemmän tietoa sianlihan tuotantoketjusta. Lisää tietoa halutaan erityisesti jäljitettävyydestä, tuoteturvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista.
– Kuluttajat haluaisivat tietää tuotteen koko reitin tilalta kauppaan, teurastus- ja valmistusmaasta pakkausmaahan, sekä eläimen jäljitettävyyden tilalle saakka.
Tuoteturvallisuuteen liittyen tietoa halutaan lisäaineiden käytöstä, käytännöistä tuoteturvallisuuden varmistamiseksi ketjun eri osissa, eläimien saamien antibioottien määrästä ja GMO-muunnellun rehun käytöstä ruokinnassa. Eläinten hyvinvoinnin osalta lisätietoa kaivataan erityisesti eläinten terveystilanteesta sekä tilalla tehdyistä eläinten hyvinvointia edistävistä toimista.
– Kuluttajat toivovat, ettei heidän ostohetkellä tarvitse huolehtia tuotteen tuotantoon liittyvistä asioista, vaan että he voivat hyvällä omallatunnolla luottaa siihen, että tuote on tuotettu sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Toisaalta kuluttajat haluavat myös mahdollisuuden päästä tarkastelemaan tarkemmin näitä käytäntöjä, jotta he pystyvät arvioimaan miten heidän omat kriteerinsä täyttyvät, Kotro kertoo.
Läpinäkyvyydellä luottamusta
Kyselyssä selvitettiin myös kuluttajien luottamusta eri sianlihaketjun toimijoiden viestintään. Vahvimmin kuluttajat (yli puolet vastanneista) luottavat viranomaisten viestintään.
– Mielenkiintoista kyllä, toiseksi luotettavimpana nähdään maatilayritysten oma viestintä, jota käytännössä tällä hetkellä on hyvin vähän, toteaa Penttilä.
Luottamusta tulisi kuitenkin pyrkiä lisäämään, sillä yksi kymmenestä vastaajasta vastasi, ettei luota kenenkään viestintään. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden viestintään luottaa 30 prosenttia, kaupan viestintään 16 prosenttia ja eläinsuojelujärjestöjen viestintään vain yksi prosentti vastaajista.
Tutkijat toteavat, että läpinäkyvyyden lisääminen on kuluttajien luottamuksen säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta olennainen asia. Tulokset antavat viitettä siitä, että vuorovaikutusta tuottajien ja kuluttajien välillä tulisi lisätä. – Kuluttajat ovat vieraantuneet tuotannosta, mutta he haluaisivat saada tietää, millä tavalla heidän syömänsä ruoka on tuotettu ja etenkin, millä tavalla eläinten hyvinvointikysymykset on tuotannossa huomioitu, Penttilä kertoo.
Kuluttajat hankkivat pääasiallisesti tietoa ostopäätöksensä tueksi tuotepakkauksista. Pakkausmerkinnät, uusi vastuullisuusmerkki tai sisällöltään laajennettu Hyvää Suomesta -merkki, koettiin myös luontevimmaksi kanavaksi saada tulevaisuudessa tietoa vastuullisuudesta.
– Kuluttajat haluavat ostopäätökseensä vaikuttavan tiedon helposti ja nopeasti ostohetkellä. Tämä asettaakin haasteen sopivan viestintäkanavan valinnalle sekä ymmärrettävän ja luotettavan viestin suunnittelulle.
Kuluttajatutkimukset olivat osa MTT:n koordinoimaa ”Vastuullisuuden jäljitettävyyden kehittäminen – esimerkkinä lihaketju” -hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat myös Lihateollisuuden tutkimuskeskus ja Maatalouden Laskentakeskus. Hankeosapuolten lisäksi rahoittajina ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Atria Suomi Oy ja HK Ruokatalo Oy. Tutkimuksen tuloksista julkaistaan raportti kevään 2012 aikana.
Lisätietoja:
Hankkeen koordinaattori, tutkija Jaana Kotro, MTT, puh. 040 723 2585, jaana.kotro@mtt.fi
Tutkija Katriina Penttilä, MTT, puh. 040 592 7326, katriina.penttila@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi