Lannan ravinteista miljoonien eurojen hyöty
Lannan ravinteiden tehokkaampi käyttö voisi tuottaa jopa 10 miljoonan euron hyödyn vuosittain samalla kun ympäristöhaitat vähenisivät. HYÖTYLANTA-tutkimusohjelma kannustaa lannan prosessointiin, sillä sen avulla lannan energia saadaan käyttöön ja ravinteet käyttökelpoisemmiksi.
Parhaita ympäristöhaittojen vähentämiskeinoja ovat muun muassa lantavarastojen kattaminen, syyslevityksen rajoittaminen, sijoituslevitys ja fosforin erottaminen sekä lannoitustarpeen tarkentaminen.
Keskustelu aiheesta jatkuu HYÖTYLANTA-tutkimusohjelman loppuseminaarissa syyskuun alussa. Tervetuloa ma 5.9.2011 klo 9.30–13.00 Viikkiin (Latokartanonkaari 7, B-rakennus Luentosali 2, A109). Pyydämme ennakkoilmoittautumisia 31.7.2011 mennessä: marja.rauvola@mtt.fi, puh. 040 729 0947.
Ravinteet kiertoon
Hankkeessa tutkittiin lannan ravinteiden tehokkaampaa käyttöä, eloperäisten materiaalien teknologista prosessointia ja sen taloudellisia vaikutuksia sekä käsittelyvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ja kokonaiskestävyyttä.
– Lannan ja muiden eloperäisten materiaalien ravinteiden kierrättäminen ja materiaalikiertojen sulkeminen on entistä tärkeämpää. Uusiutumattomista raaka-aineista erityisesti fosfori on ehtymässä, ja typpilannoitteiden tuotanto kuluttaa paljon energiaa, kertoo hanketta koordinoinut erikoistutkija Sari Luostarinen MTT:stä.
Lannan ravinteita voidaan vähentää ruokkimalla eläimiä tarkemmin. Rehusta säädetään rehun fosforin ja typen määrää sekä laatua. Eläimien fosforin hyväksikäyttöä parannetaan.
Kuin panisi rahaa pankkiin
Prosessoimalla saadaan lannan ravinteet käyttökelpoisemmiksi kasveille ja voidaan tuottaa erilaisia orgaanisia valmisteita korvaamaan uusiutumattomia tuotantopanoksia.
– Lannan fosforipitoisuus on lannoitetarpeeseen nähden yleensä korkea, joten fosforin erottaminen voisi ratkaista jo olemassa olevat alueelliset lantaongelmat tiheän eläintuotannon alueilla, pohtii MTT:n teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää.
Jo 2–3 suuremman tilan yhteiset jakeistuslaitteet voivat olla taloudellisesti kannattavia. Jakeistaminen sopii myös biokaasutuotannon yhteyteen, jolloin voidaan hyödyntää myös lannan energiasisältö.
– Tehokkaamman lannankäytön vuosihyödyt maataloudelle ovat 10 miljoonan euron luokkaa, Järvenpää arvioi.
Suosituksia ympäristön hyväksi
Satakunnassa tehty arviointi osoittaa, että lanta on syypää 70–95 prosenttiin tarkastelussa mukana olleiden eloperäisten materiaalien ympäristövaikutuksista. Lannassa erityisesti ammoniakki aiheuttaa rehevöitymistä, happamoitumista ja hiukkaspäästöjä. Lannan ilmastonmuutosvaikutus sen sijaan osoittautui vähäiseksi.
Tutkimus suosittelee kattamaan lantavarastot ja käyttämään lannan sijoituslevitystä typpihävikin minimoimiseksi. Myös syyslevitystä olisi vältettävä erityisesti vesistöjen lähellä. Lannan fosforikäyttöpoikkeuksista olisi luovuttava ja uusille ympäristöluville ei pitäisi myöntää poikkeuksia fosforin käyttömäärissä. Myös lantalainsäädännön ja -tulkintojen yhtenäistäminen on tarpeen.
HYÖTYLANTA-tutkimusohjelma toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön tilaamana vuosina 2008–2010. Tutkimuskonsortiota johti MTT yhteistyökumppaneinaan Suomen Ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Työtehoseura ja ProAgria Keskusten Liitto.
HYÖTYLANTA-tutkimusohjelman loppuraportti on saatavissa verkkojulkaisuna:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti21.pdf
Lisätietoja:
teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää, MTT, 040 593 0811, markku.jarvenpaa@mtt.fi
erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT, 040 355 7028, sari.luostarinen@mtt.fi
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: