Laplande kannustaa lappilaisia unelmoimaan ja yrittämään

Lapin ruoantuotannolliset ja -jalostukselliset mahdollisuudet ovat vielä suurelta osin hyödyntämättä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja ProAgria ovat yhdistäneet voimansa lisätäkseen tietoisuutta Lapin maaseutuyrittämisen mahdollisuuksista käynnistämällä Laplande-kampanjan.

– Laplande.fi on tietopaketti yritysunelmista ja niiden toteuttamisesta Lapin maaseudulla. Kampanja kannustaa lappilaisia yrittämään, sillä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on paljon esimerkiksi luomutuotannossa. Tällä hetkellä vain pieni osa viljelyyn soveltuvasta peltoalasta on muussa kuin nurmiviljelyssä, projektipäällikkö Rauno Kuha MTT:stä kertoo.

Lapin peltopinta-alan tehokkaammalla hyödyntämisellä voitaisiin edistää hallitusohjelmaan kirjattua luomuviljelyn tavoitetta, jonka mukaan vähintään viidenneksen kaikesta Suomen peltoalasta tulisi olla luomua vuoteen 2020 mennessä.

Lisämahdollisuuksia lappilaisen luomun tuotteistamiseen tuovat Lapissa kasvaneiden kasvien vaikuttavien aineiden suuremmat pitoisuudet, sekä luomukeruualueiden laajuus. Lapin kasvuolosuhteet, muun muassa valon määrä ja spektri, tuottavat kasveihin lisää ravinto- ja terveysvaikutteita. Lapissa sijaitsee 23 prosenttia maailman luomukeruuseen sertifioiduista alueista, yhteensä yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Niiltä kerätyt marjat ja villiyrtit luokitellaan luomutuotteiksi ilman erillistä hakuprosessia.

Arktisuuteen ja pohjoisuuteen liitetään myös terveellisyyden ja puhtauden mielikuvia, joista on apua tuotteiden brändäyksessä. Lähellä tuotetut puhtaat raaka-aineet ovat hyödynnettävissä laajalti myös matkailussa ja kosmetiikka-alalla.

Lappi tuottaa, muu maa jalostaa

Viljelyalojen hyödyntämisen lisäksi kehittämisen varaa on lappilaisten tuotteiden jatkojalostuksessa. Nykyiset jatkojalostusmahdollisuudet ovat puutteellisia.

– Viime vuosien kehitys elintarvikkeiden tuotannon, kaupan ja teollisuuden sektorilla on johtanut siihen, että Lapissa tuotetaan raaka-aineita, mutta niiden jalostaminen elintarvikkeiksi tapahtuu muualla. Esimerkiksi lappilainen maito käsitellään pääosin Oulussa, Hämeenlinnassa ja Sipoossa. Mikäli maito jalostettaisiin Lapissa, jäisi alueelle jalostusarvona yli kymmenen miljoonaa euroa vuosittain, Kuha sanoo.

Vuosittain Lappi menettää maatalouden peruselintarvikkeissa lähes miljardi euroa tuottamattoman raaka-aineen ja jalostusarvon luovutuksen muodossa muualle Suomeen. Suurimmat menetykset ovat maidon ja naudanlihan jatkojalostus sekä siipikarjan ja sianlihan kasvatus. Viljelypuolella suurimmat menetykset koituvat mansikasta ja perunasta.

– Laplande-kampanjan avulla pyrimme vahvistamaan lappilaista osaamista ja yrittämistä. Tiedonjaon lisäksi kampanja auttaa unelmoijia viemään liikeideoitaan konkreettisesti eteenpäin, Kuha jatkaa.

Lisätiedot:
Projektipäällikkö Rauno Kuha, MTT, puh. 029 5317394, rauno.kuha@mtt.fi

Yrittäjäksi mahdollisuuksien maakuntaan -video
www.laplande.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi