Liika byrokratia uuvuttaa maaseudun pienyrittäjiä

Lammastalousyrittäjät etsivät uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä paikallisten tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Monimutkainen byrokratia kuitenkin vaikeuttaa työtä ja vie siitä mielekkyyden. Yrittäjien työmäärä nousee liian suureksi suhteessa tuotteista saatavaan korvaukseen.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n KnowSheep-hankeessa tutkittiin Suomen sekä Viron rannikko- ja saaristoalueiden lammastaloutta ja pureuduttiin samalla myös muiden maaseudun pienyritysten toimintaan. Tutkimuksessa ilmeni, että yrittäjät kokivat suurimmaksi painolastikseen raskaan byrokratian ja EU-säädökset. Monialayrittäjyys edellyttää yrittäjiltä usean toimialan osaamista ja säädösten noudattamista, minkä vuoksi he kamppailevat väsymisen ja ajan riittämättömyyden kanssa.

KnowSheep-hankkeen projektikoordinaattori Raija Räikkönen MTT:stä painottaa, että maaseutuyrittäjien jaksamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ei riitä, että maatalouden kannattamattomuus tiedetään. Päätöksentekijöiltä tarvitaan nyt toimenpiteitä, jos halutaan säilyttää toimiala ja maaseutu elävänä.

– Pienten yritysten toimintaan kohdistuva byrokratia pitäisi muuttaa enemmän tapauskohtaiseen riskinarviointiin perustuvaksi. Standardit ja vaatimukset ovat enimmäkseen mitoitettu suurten yritysten mukaan ja ne ovat liian rankkoja pienille yrityksille, Räikkönen sanoo.

Maisemanhoito maksaa

Maaseutuyritykset pitävät maiseman hoidettuna. Etenkin rannikko- ja saaristoalueilla lampaat hoitavat ympäristöä, mikä edellyttää jokapäiväistä eläimistä huolehtimista ja usein myös alueiden raivaamistyötä.

– Ranta-alueiden maisemien sulkeutumista tulee estää ennakolta, koska uudelleen raivaus vuosien hoitamattomuuden jälkeen on lähes mahdoton työ. Ongelmana on, kuinka yrittäjät voisivat saada julkishyödykkeiden tuottamisesta riittävästi korvausta työlleen, Räikkönen pohtii.

Maisemahoitotyöhön kohdistetut tuet ovat perusteltuja, koska luontoarvot ovat yleishyödyllisiä ja hoidetusta maisemasta ei voida velottaa kuluttajia. Maatalouteen liittyvät tuet ovat välttämätön edellytys myös lammastalouden kannattavuuden varmistamiseksi.

Miten pienyritys voi menestyä?

Lampaan trendikkyys luo uudenlaista kysyntää markkinoille, ja alalla etsitäänkin nyt aktiivisesti uusia liiketoimintamalleja, ideoita ja innovaatioita. Rannikko- ja saaristoalue on merkittävä kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta ja siellä on ihanteelliset puitteet kokonaisvaltaisten palvelujen kehittämiselle. Ekologisuus, eettisyys ja vastuullisuus antavat usein lisäarvoa yritystoimintaan ja markkinointiin.

KnowSheep-tutkimuksen tulosten perusteella maaseudun pienyritykset voivat menestyä, jos yrittäjä asettaa liiketoiminnalleen tavoitteet, hyödyntää voimavaransa, keskittyy omaan osaamisalueeseensa ja kohdistaa tuotteensa ja palvelunsa määrätylle asiakasryhmälle.

Räikkönen kehottaa yrityksiä kehittämään laatua, jalostusketjua, jäljitettävyyttä ja kuluttajaviestintää, sillä asiakkaat ovat entistä laatutietoisempia. – Yritysten välinen tiiviimpi verkostoituminen ja yhteismarkkinointi kasvattavat volyymia ja säästävät kustannuksia. Tarvetta olisi myös yhteiselle netissä olevalle markkinointiportaalille. Sen kautta asiakkaiden on mahdollista saada keskitetysti tietoa hajallaan olevista tuotteista ja palveluista, kaavailee Räikkönen.

Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys – case Knowsheep -raportissa käsitellään yrittäjyyden toteutumiseen johtavia tekijöitä, pienyritysten ominaispiirteitä ja kilpailukykyä sekä maatilojen erilaisia toimintamalleja. Julkaisussa kuvataan pienessä yrityksessä hallittavan toiminnan haasteellisuutta, erilaisia myyntikanavia sekä tuodaan esille ideoita tuotekehitykseen ja markkinoinnin kehittämiseksi. Raportti löytyy osoitteesta: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti110.pdf

KnowSheep-hanke toteutettiin yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Estonian Research Institute of Agriculture, Estonian University of Life Sciences, Institute of Veterinary, University of Tartu, Saaremaa Wool Association, Hiiumaa Sheep and Cattle Society, Hämeen ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Paraisten kaupunki. Hanketta ovat rahoittaneet Central Baltic Interreg IV A -ohjelma, Varsinais-Suomen liitto ja hankkeeseen osallistuvat yhteistyötahot.

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Raija Räikkönen, MTT, puh. 029 531 7693, raija.raikkonen@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Liitteet & linkit