Lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa suuria eroja
Suomalaisten kulutuksen ilmastovaikutuksista neljännes syntyy ruoasta. MTT:n tutkimuksen mukaan lounasaterioiden ilmastovaikutukset eroavat paljon toisistaan. Lounaan ilmastovaikutuksiin voidaan vaikuttaa merkittävästi koostamalla ateriakokonaisuus eri tavoilla – ravitsemuksesta tinkimättä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n toteuttamassa Ilmastolounas-hankkeessa kehitetään ilmastoystävällisen ja ravitsevan lounasaterian konseptia, jota varten arvioitiin kolmen lounasravintolan 81 aterian ilmastovaikutusten suuruusluokat.
Tulosten mukaan sekä pääruokien että lisukesalaattien ilmastovaikutukset vaihtelivat suuresti. Arvioinnissa huomioitiin lounasaterioiden eli leivän, maidon, lisukesalaatin ja pääruoan raaka-aineiden tuotannon ilmastovaikutukset.
– Ero lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa oli suurimmillaan lähes viisinkertainen. Kuormittavimman pääruoan ilmastovaikutukset olivat lähes 20-kertaiset vähiten kuormittavaan pääruokaan verrattuna. Kuormittavimman salaatin ilmastovaikutukset olivat jopa nelinkertaiset verrattuna vähiten kuormittavaan salaattiin, kertoo hankkeen vastuututkija Hannele Pulkkinen MTT:stä.
Keskimäärin pääruuan osuus koko aterian ilmastovaikutuksista oli 45 prosenttia, salaattien vajaat 30 prosenttia, maidon 20 prosenttia ja leivän vajaat 10 prosenttia. Hankkeessa ei pyritty selvittämään yksittäisten raaka-aineiden tarkkoja eroja vaan erilaisten lounaslautasten ilmastovaikutusten suuruusluokat ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
– Pääruoan ja salaatin koostumuksia muuttamalla voidaan pienentää merkittävästi ateriakokonaisuuden ilmastovaikutusta ilman, että aterian ravitsevuus kärsii, Pulkkinen sanoo.
Kasvisaterioilla pieni ilmastovaikutus
Selkeästi keskimääräistä pienemmät ilmastovaikutukset olivat kasvisaterioilla. Vaikka kasvisateriat jäivät ilmastovaikutusvertailussa yleisesti keskiarvon alapuolelle, joissakin aterioissa käytetyt juusto, kerma ja uusiutumattomalla energialla talviaikaan kasvatetut kasvihuonekasvikset, nostivat aterian ilmastovaikutuksia keskimääräistä korkeammiksi. Salaattiraaka-aineista pienimmät päästöt olivat juureksilla ja kaalilla.
MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri kuitenkin muistuttaa, että siirtymällä uusiutuvaan energiaan voidaan kasvihuonevihannesten tuotannon ilmastovaikutuksia vähentää lähes avomaatuotteiden ilmastovaikutusten tasolle. Lisäksi pohjoisissa oloissa kasvihuonetuotanto on eteläeurooppalaista tuotantoa vastuullisempaa monesta muusta näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi Espanjassa tuotanto kuluttaa kohtuuttomasti alueen makean veden varantoja.
– Pohdittaessa eri raaka-aineiden kokonaiskestävyyttä tulee ilmastovaikutusten lisäksi ottaa huomioon myös muut ympäristövaikutukset ja vastuullisuuden osa-alueet. Raaka-ainevalintojen ohella omaa ympäristökuormaa voi pienentää myös syömällä vain oman energiantarpeen verran ja vähentämällä ruokahävikkiä, Katajajuuri kertoo.
Enemmän kalaa – kohtuudella lihaa
Kala-ateriat menestyivät ilmastovaikutusvertailussa myös hyvin, joitakin lohiaterioita lukuun ottamatta. Kala-aterioiden ilmastovaikutukset olivat yleisesti keskimääräistä pienemmät tai lähellä keskiarvoa, riippuen pääruoan kalamäärästä ja -lajista sekä salaatin kuormittavuudesta.
– Liha-aterioiden ilmastovaikutukset olivat yleensä joko keskimääräiset tai sitä suuremmat. Silti kohtuullinen lihankulutus osana järkevästi koostettua ateriakokonaisuutta voi pitää liha-aterian ilmastovaikutukset keskimääräisellä tasolla, kertoo Pulkkinen.
– Esimerkiksi porsaan palapaisti keskimääräistä vähemmän kuormittavan salaatin kanssa oli ilmastovaikutuksiltaan alle keskiarvon. Jauhelihakastikkeen ilmastovaikutus oli lihan määrästä ja tyypistä riippuen joko keskitasoa tai korkeimmasta päästä, Pulkkinen jatkaa.
Ilmastovaikutusten tutkimus kehittyy
Naudanlihan kuormitus on nykytiedon valossa suurempi kuin sianlihan tai broilerin. Naudanlihan ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja vähentämiseksi on parhaillaan käynnissä laaja, uusia laskentamenetelmiä hyödyntävä Footprintbeef-hanke, joka tutkii ensi kertaa kattavasti eri naudanlihatyyppien ilmastovaikutuksia.
Ilmastoystävällisen ja ravitsevan lounasaterian tarjoamista ja viestintää testataan hankeyritysten ravintoloissa keväällä 2014. Kokemusten pohjalta laaditaan suositus ilmastoystävällisten lounaiden edistämisestä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT toteuttaa Ilmastolounas-hankkeen (2013–2014) yhteistyössä WWF:n ja lounasravintoloiden kanssa. Rahoittajia ovat ympäristöministeriön Kestävän kulutuksen ja tuotannon (KULTU) ohjelma ”Vähemmästä viisaammin”, Fazer Food Services, Ravintolakoulu Perho, HYY Ravintolat ja WWF. Hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueeseen. 
Lisätietoja:
hankkeen vastuututkija Hannele Pulkkinen, MTT, puh. 029 531 7629, hannele.pulkkinen@mtt.fi
tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh. 029 531 7319, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
Lisätietoja hankkeesta: www.mtt.fi/ilmastolounas ja Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueesta: www.mtt.fi/vastuullisuus
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat:
