Luomu-kevätrypsin sadot vaihtelevat – viljely jatkuu sitkeällä työllä

Luomu-kevätrypsin sadot vaihtelevat paljon ja jäävät usein pieniksi. Luomurypsinviljelijät ovat kuitenkin toiveikkaita ja sitkeitä. He seuraavat tutkimuksia ja suosituksia, ja sadolle riittää markkinoita.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n johtamassa ja MMM:n rahoittamassa OMAVARA-hankkeessa tutkitaan kotimaisen valkuaistuotannon riittävyyttä ja tuotannon edistämismahdollisuuksia.

Rypsi on osoittautunut erinomaiseksi valkuaislähteeksi nautojen ruokinnassa, ja sillä voisi vahvistaa kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Tavanomaisen rypsinviljelyn lisäksi hankkeessa on tutkittu myös luomu-kevätrypsin viljelyä haastattelututkimuksen avulla. Sen perusteella näyttää siltä, ettei luomutuotannon valkuaisomavaraisuutta voi rakentaa ainakaan luomu-kevätrypsin varaan.

Viljelijät toiveikkaita

Valkuaisomavaraisuuden ja luomuviljelyn tavoitteiden yhdistämistä tutkittiin haastattelemalla 56 luomu-kevätrypsin viljelijää Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson alueilta. Suurin osa haastatelluista oli ollut luomuviljelijänä yli 15 vuotta. Tilat olivat tänä aikana suurentuneet muutamasta kymmenestä hehtaarista noin 100 hehtaariin tai isommiksikin, pääasiassa maita vuokraamalla. Rypsin viljelyalat ovat useimmiten alle 20 hehtaaria.

MTT:n tutkija Kaija Hakala yllättyi luomuviljelijöiden toiveikkaasta asenteesta. He eivät anna periksi vastoinkäymisten edessä. Viljelijät tuntevat tutkimusten tulokset ja suositukset. – Syksyllä kynnetään ja keväällä äestetään moneen kertaan, jotta rikkakasvit saataisiin pois. Kylvö on myöhään ja pienellä siemenmäärällä. Viljelykierto toimii ja lannoituksen osana on apilapitoinen nurmi. Useimmilla tiloilla on hyvä maan rakenne, pH 6:n paikkeilla ja vähintään tyydyttävät ravinnetasot.

– Lisäksi suurin osa käyttää joko omien tai naapurien tuotantoeläinten lantaa ja usein myös kaupallista lihaluujauhovalmistetta, jonka hinta on valitettavasti noussut rajusti viime aikoina, Hakala sanoo.

Luomurypsin viljelijät tekevät erityisen paljon yhteistyötä naapureidensa kanssa ja alueellisesti. Työssä on mukana koko perhe.

Vaikeasti viljeltävä

Kaija Hakalan mukaan luomu-kevätrypsin viljelyn suurimmat ongelmat ovat alkukasvukauden kuivuus, sään ääri-ilmiöt ja syksyn huonot puintisäät. Kahtena viime vuotena kasvusto on saattanut olla rehevää, mutta helle- ja kuivuusjakso ovat aiheuttaneet kukinta-ajan lyhenemisen ja kadon.

Rikkakasveja pystytään pitämään kurissa kovalla työllä, mutta tuholaiset voivat viedä suuria aloja kasvustosta.

– 1980-luvulla tuholaisia torjuttiin vaivoja ja resursseja säästämättä. Käytettiin tuhkaa, nokkosvettä, mäntysuopaa, kuumaa vettä ja jopa kuorittua maitoa. Nyt kun maatilat ja tuotantopanokset ovat suurentuneet, pitää laskea tarkkaan, jotta viivan alle jäisi jotain, Hakala sanoo.

Luovuus on valttia luomussakin

Kaija Hakala kertoo, että haastatelluista monet ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Suurin osa yrittää ainakin muutaman kerran uudelleen uusin menetelmin, jolleivät vanhat menetelmät toimi. Kansalaistottelemattomuuttakin esiintyy: vaikka luomussa ei virallisesti uskota suorakylvöön, oikein suurilla tiloilla se saattaa toimia, jos tavoitteena on hyvä kokonaistulos eikä huippuluokan hehtaarisato.

Hehtaarisadot vaihtelevat samoillakin viljelijöillä muutamasta sadasta kilosta jopa 2000 kiloon. 1000 kiloa hehtaarilta on yleinen tulos ja sitä pidetään riittävänä.

– Luomurypsin markkinat toimivat hyvin ja viljelijät ovat siihen tyytyväisiä. Rypsisadot jäävät kuitenkin pieniksi ja vaihtelevat niin paljon, ettei luomu-kevätrypsin varaan voi laskea valkuaisomavaraisuutta tulevaisuuden luomu-Suomessa, Hakala harmittelee.

Lisätietoja:
vanhempi tutkija Kaija Hakala, MTT, puh. 029 5317169, kaija.hakala@mtt.fi 
professori Pirjo Peltonen-sainio, MTT, puh. 029 5317610, pirjo.peltonen-sainio@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: