Maa- ja elintarviketalouden rakennemuutos jatkuu nopeana

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettu 1990-luvun alusta lähtien tasaisin väliajoin. Tukia on irrotettu tuotannosta ja koko elintarvikesektoria on luotsattu entistä markkinalähtöisemmäksi. Kilpailu ruokamarkkinoilla on kiristynyt ja kansainvälistynyt. Tuonnin osuus esimerkiksi suomalaisten elintarvikekulutuksesta on noussut jo noin 30 prosenttiin. MTT:n, PTT:n, Turun kauppakorkeakoulun ja VATT:n tutkijoiden ennakointihankkeessa ”Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun?” selvitettiin, kuinka markkina- ja politiikkamuutokset vaikuttavat maataloustuotantoon ja elintarviketeollisuuteen sekä niiden alueelliseen sijoittumiseen Suomessa. - Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuspaineet eivät hellitä. Eräät EU-maat haluaisivat asteittain ajaa alas koko maatalouden rahoituksen, MTT:n professori Jyrki Niemi kertoo. EU-politiikan lisäksi maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet globaalit prosessit: ilmastonmuutoksen torjuminen, biodiversiteetin säilyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Myös maailman ravintotilanne sekä maailmanlaajuinen kauppapolitiikka ohjaavat kehitystä. - Maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan neuvottelukierroksen takkuisesta etenemisestä huolimatta maailmankaupan vapauttamisprosessi jatkuu. Maatalouden tuontisuojaa ja kauppaa vääristävää tukea on edelleenkin alennettava. Suomessa tullien alentuminen kiristäisi kilpailua etenkin naudan- ja siipikarjanlihassa sekä sokerissa, Niemi arvioi. MARKKINAT JYRÄÄ POLITIIKAN Maatalouden rakennekehitys jatkuu nopeana yksikkökokojen kasvaessa ja tilalukumäärän pienentyessä. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppa keskittää toimialaa voimakkaasti. - Politiikkamuutosten vaikutukset rakennekehitykseen ovat odotettua pienempiä. Markkinat, osaaminen, luonnon olosuhteiden tuomat rajoitteet ja väestörakenne selittävät enemmän tuotannon alueellista sijoittumista, PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölä toteaa. Tutkimukseen haastatellut elintarvikeketjun asiantuntijat puolestaan korostivat Suomen maatalouden menestymisen olevan edelleen hyvin riippuvainen sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehityksestä että kansallisten tukijärjestelmiemme jatkuvuudesta - Vaikka kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamista pidettiin välttämättömänä selviytymiselle, sen ei kuitenkaan nähty yksinään riittävän ylläpitämään nykyisen laajuista kotimaista maataloustuotantoa, MTT:n tutkija Matti Perälä kertoo. Rakennekehityksestä saatavat hyödytkin jäävät Suomen oloissa alhaisemmiksi kuin edullisemmilla tuotantoalueilla, koska Suomessa pääoman ja kapasiteetin käyttöaste jää lyhyen kesän vuoksi alhaisemmaksi kuin Keski-Euroopassa. ELINTARVIKKEIDEN JALOSTUKSEEN LISÄÄ PAIKALLISUUTTA Elintarvikeketjun toimijoiden on pohdittava määrätietoisesti uudentyyppisiä kasvustrategioita. Kuluttajille on kehitettävä niin uusia lisäarvoa tuottavia tuotteita kuin kokonaan uudentyyppisiä palveluratkaisuja, joissa yhdistyvät ketjun toimijoiden voimavarat ja osaaminen. - Tietoisuus ruoan ja hyvinvoinnin yhteydestä lisääntyy maailmassa, kun elintaso ja koulutustaso nousevat sekä ikärakenne muuttuu. Elintarvikkeiden jalostuksessa onkin mahdollista suuntautua perustuotteiden markkinoiden lisäksi vaihtoehtoisiin markkinoihin, joissa paikallisilla pienyrityksillä ja suomalaisella elintarvikeosaamisella voi tulevaisuudessa olla tärkeä rooli, tutkija Ira Ahokas Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuskeskuksesta painottaa. Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto on tukenut kolmivuotista hanketta 415 000 eurolla. Hanke kuuluu MTT:n Mahdollisuuksien maaseutu -tutkimusohjelmaan. Sen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaisuutta tuottamalla monitieteistä tutkimustietoa, joka tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua, maaseudun toimijoiden verkostoitumista, aluekehitystä sekä yhteiskunnallista ohjausta. Miten käy kotimaisen elintarvikeketjun -tulevaisuusfoorumin materiaali löytyy osoitteesta: www.mtt.fi/mahdollisuuksien_maaseutu -> Ajankohtaista